UUTINEN | KP24

Lukija pohtii sananvapauden syvintä olemusta

Ma 25.6.2018 klo 18:30

Oikeudenkäynti Ilja Janitskinia vastaan nostaa keskiöön sananvapauden merkityksen demokraattisessa yhteiskunnassa. Kysymys kuuluu: ”Mitä tämä sananvapaus tarkoittaa ja mitä sillä ajetaan takaa?” Esim. Johan Bäckman totesi Jessikka Aroon kohdistunutta toimintaansa leikkisäksi nokitteluksi.

Lähtökohtaisesti ei ole olemassa täyttä sananvapautta. Sitä rajoittavat aina yhteisön muut arvovalinnat. Eurooppalaiseen henkeen kuuluu miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joten puheet ”alemmasta sukupuolesta” tai kirjoitukset ”miehen ylemmyydestä” eivät vain kuulu sananvapauden piiriin. Sananvapauden nojalla voimme sanoa mitä tahansa, mutta tämä voidaan jälkikäteen tuomita. Tuomioita jaetaan tuomioistuimissa sekä yhteisön suhtautumisen kautta. Oman käden oikeutta jaetaan ruhtinaallisesti myös sosiaalisessa mediassa, eikä se aina mene yksiin toteutuneiden tuomioiden kanssa.

Myös sillä on merkitystä, kuka puhuu ja missä puhuu. Esimerkiksi puhuttaessa eduskunnassa siitä, että hallitus köyhdyttää ihmiset nälkäkuoleman partaalle, tai huudettaessa tätä samaa soihdut kädessä oleville ihmisille barrikadeilla, on eroa. Toisessa on kysymys (toivottavasti) keskustelun käymisestä, toisessa voi kyseessä olla yllyttäminen väkivaltaan. On myös eri asia keskustella ja väitellä maahanmuuttajista eduskunnassa kuin kannustaa omia kannattajiaan tekemään hyökkäyksiä sitä puolustavia toimittajia vastaan.

Sananvapaudella pyritään kehittämään demokraattista yhteiskuntaa. Tämän vuoksi muun muassa hallituksen politiikan kovakin arvostelu täytyy sallia, sillä taataan erilaisten mielipiteiden kuuleminen.

Sananvapauden rajojen osoittaminen on käytännössä varsin yksinkertaista. Meidän täytyy katsoa aiheuttaako jonkin sanominen vahinkoa tai onko se loukkaavaa ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Yllytettäessä ihmisiä tekemään vahinkoa toista ihmistä tai ihmisryhmää vastaan olemme jo selkeästi sananvapauden ulkopuolella. Jos pyrimme leimaamaan puheella ihmisen tai ihmisryhmän vähempiarvoiseksi, olemme ylittäneet sananvapauden rajan. Kun aiheutamme puheillamme suoraa vahinkoa tai loukkaamme toisia, niin syyllistymme rangaistaviin tekoihin, jotka eivät kuulu sananvapauden piiriin.

Nyt käsitellessämme Janitskinin toimia tai Bäckmanin tekoja, meidän on kysyttävä kuuluvatko heidän toimintansa demokratiaa kehittävään ja yhteiskuntaa eteenpäin ajavaa kirjoittelua vai onko kyseessä vahingoittamis- tai loukkaamistarkoituksessa tehtyä kirjoittamista. Oliko siis Bäckmanin kirjoittelu Jessikka Arosta leikkisää nokittelua vai voisiko se olla vahingoittamis- tai loukkaamistarkoituksessa tehtyä vainoamista? Onko ulkonäön kommentointi ja halventavan ja vääristelevän aineiston jakaminen demokratian kehittämistä vai yksilön loukkaamista?

Marko Forsell, KTT

#
Lounastori
Lounaspaikat tänään

Fingerpori