UUTINEN | KP24

Lukijan mielipide kiistellyn köysitehtaan kohtalosta

su 3.6.2018 klo 17:00 [päivitetty su 22:36]

Risto Pohjanpalo ihmettelee, kuinka edes jotain on jäljellä sukunsa maineikkaasta Ykspihlajan radanvarren kovia kokeneesta alueesta (KP 27.5.) Näin, vaikka suvun tuotantolaitosten monipuolinen ja vaiheikas menestystarina jäi lyhyeksi.

Kiistellyn purkutuomion saaneen köysitehtaan säilymistä ihmettelen . Sen suojelua ja kaupungin myöntämän purkuluvan kumoamista haettiin korkeinta hallinto-oikeutta myöten kymmenisen vuotta sitten.

Suojeluesitys oli kariutunut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kielteiseen päätökseen olla suojelematta entistä Welj. Friis Oy:n teollisuusrakennusta ns. Tyllin vanhaa verstasrakennusta siitä huolimatta, että köysitehtaalla on rakennuslain tarkoittamaa kulttuuri- ja teollisuushistoriallista merkitystä.

Ympäristökeskus katsoi Museoviraston lausuntoon vedoten, että suojelu voidaan ratkaista maankäyttö- ja rakennuslailla. Sitä rakennus- ja ympäristölautakunta ei noteerannut. Museovirasto perusteli näkemystään aiemman tehdasympäristön tuhoutumisella, mikä vähensi rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä.

Eihän kokonaisia tehdasympäristöjä ole säilynyt juuri missään. Yksittäisiä teollisuusrakennuksia on sen sijaan hyödynnetty monin tavoin. Köysitehdas oli sentään keskeinen osa Friisin laajaa tuotantoa ja moninaisessa käytössä. K.H.Renlundin museo ei nähnyt perusteita rakennuksen purkamiselle.

Kovia kokeneella köysitehtaan tehdasalueella omistajat olivat vaihtuneet tiuhaan kannattavuuden ja konkurssin seurauksena. Friisin tuotantolaitosten myötä, jotka olosuhteiden pakosta tahdottiin tukahduttaa.

Köysitehdas myytiin konkurssihuutokaupassa helsinkiläiselle Oy Kurkimäki-toiminimelle. 1920 omistajaksi tuli Oy J.Hoth ltd. Tehtaan toiminimi Nexa ilmoitti myyvänsä tervariveitä ja manilla- sekä tervanuoria eri vahvuuksissa.

Vuoden 1925 omistajanvaihdos tiesi jo paikallisen köysitehtaan loppua kun AB Crichtoon-Wulcan Oy ilmoitti muuttavansa tehtaan Turkuun omistajinaan Sortavalasta kotoisin olevat Kivisen veljekset.

Köysitehtaan rakennuksille löytyi uutta käyttöä 1927 kun lastuvillatehdas Oy Wood-Wool ltd aloitti lastuvillatuotantonsa ulkomaan markkinoille raaka-aineenaan haapa. Dynamiittitehtaan räjähdyksen jälkeen toiminta tehdasalueella hiipui. Ilman pitkää valitusprosessia köysitehdasta olisi saattanut odottaa sama kohtalo kuin viereistä dynamiittitehtaan räjähdyksestä vähin vaurioin säilynyttä, Kalajoelta 1900-luvun alkuvuosina siirrettyä entistä koulu- ja toimistorakennusta, jonka omistaja purki väkivaltaisesti kesken valitusprosessin.

Hirsirakennus oli pitkään mm. dynamiittitehtaan työntekijöiden asuntona. Tehdasympäristön tuhoutumisesta huolimatta köysitehtaan rakennus ilmentää yksinäänkin Kokkolan teollistumisen varhaisvaihetta ja omaa aikaansa.

Kalevi Rahkola

KOKKOLA

Julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen nimimerkillä tai nimellä. Käytämme nimimerkkiä, mikäli se on syötetty. Tarvitsemme nimen toimituksen käyttöön kommentin julkaisemiseksi.


Kommentit

Lounastori
Lounaspaikat tänään

Fingerpori