UUTINEN | KP24

Vaivaisukot olivat perusturvan pioneereja

La 27.7.2013 klo 10:22
Kirkon tai tapulin seinustalla seisova vaivaisukko, puuäijä ei äkkipäätä tunnu kiitollisimmalta kuvattavalta. Valokuvaaja Aki Paavola on eri mieltä. – Ei niiden kuvaaminen nyt niin kovin paljon muotokuvaamisesta eroa. Samalla tavalla niitä täytyy silmäillä, löytää olennainen kuten elävästä ihmisestäkin. Paavola kuvasi noin vuoden aikana kaikki Suomesta vielä löytyvät, 143 vaivaisukkoa ja yhden -akan. Kuvat ovat olennainen osa Otso Kantokorven toimittamaa ja Maahengen kustantamaa kirjaa Vaivaisukkojen paluu. Kirja julkaistiin kesän kynnyksellä. Osassa seurakuntia on useampia vaivaisukkoja, joista vanhimmat olivat päässeet eläkkeelle ja siirretty muun muassa kotiseutumuseoon. Yleisesti veistokset ovat senaikaista ITE-taidetta. Vain yksi on akateemisen koulutuksen saneen ammattitaiteilijan, Kari Juvan 2002 veistämä. Se seisoo Aitolahden kirkon rahankerääjänä. Kantokorven lisäksi vaivaisukkoperinnettä valottavat sanoin kirjassa Seppo Seitsalo, Seppo Knuuttila, Ville Vauhkonen, Risto Känsälä, Kaarlo Arffman, Toivo Loikkanen ja Jouko Karjalainen. Eiväthän puuäijät Paavolalle asentoa tai ilmettään muuttaneet. Kuvakulmilla ja valaistuksella ne kuitenkin syttyvät ”elämään”. – Kuvasin 99 prosenttia luonnon valossa. Jokaisen äijän äärellä Paavola kertasi mielessään niiden historiaa. Hän sanoo jokaisella olevan oma tarinansa; osalla hyvinkin traaginen. Monikin vaivaisukko on ryöstetty, mutta ilmeisesti vain yksi myös juotettu humalaan ja laitettu uimaan järveen. – Varkaat olivat vieneet äijän lisäksi kirkkoviinitkin ryöstöretkellään. Osan viinistä ne olivat kaataneet puuäijän rahareiästä sisään ja laittaneet sen sitten seilaamaan järveen. Tarinan mukaan kirkkoherra suuttui myös puuäijälle ja se haudattiin kirkon lattian alle sadaksi vuodeksi. Kirjaan on kelpuutettu vain ”rahankerääjät”, entiset ja nykyiset. Sen sijaan monelle äijälle veistettyjä ”morsiamia” ei kirjasta löydy. Kirjan suunnittelijat ottivat aikanaan Aki Paavolaan yhteyttä ja kysyivät hänen kiinnostustaan vaivaisukkojen kuvaamiseen. Paavolan ensimmäinen reaktio oli ”todella tylsä aihe”. – Kun sitten kuulin ketkä ovat kirjaa tekemässä - muun muassa taidekriitikko Otso Kantokorpi – innostuin asiasta. Työ olikin todella mielenkiintoinen. Ennen kuvaussession aloittamista Paavola otti selvää perinteen historiasta. – Vaivaisukkojen taustalla on 1700-luvulla tullut vaivaishoitolaki, joka velvoitti kunnat pitämään huolta köyhistään. Seurakunta tuli mukaan, koska kirkkoherrahan oli pitäjän mahtimies ja siten usein luontainen valinta toiminnan johtomieheksi Vaivaisukko on kirjan mukaan siten perusturvan pioneeri; senaikainen sosiaalitoimi ja Kela yhdessä. – Vieläkin vaivaisukot tuottavat monessa seurakunnassa tuhansia euroja vuodessa oman pitäjän diakoniatyöhön sekä ulkomaan apuun. Vaivaisukkoja ei ole tasaisesti ympäri Suomen. – 95 prosettia niistä on Rovaniemi-Helsinki-akselin länsipuolella. Ehkä täällä oltiin lainkuuliaisempia ja ehkä vauraampiakin. Vaivaisukot ovat lähes täysin suomalainen ilmiö. Ruotsin itärannikolla on kymmenkunta. Niiden arvellaan syntyneen suomalaisten esimerkistä. Vaivaisukot ovat usein nimensä mukaan vaivaisia. – Sodan sankareita, haavoittuneita, monet jalkansa menettäneitä. Vanhimpana pidetään Hauhon kirkon Bartimeusta, joka lienee 1600-luvulta. Sitä ehkä ei ole vaivaisukoksi alunperin tehty; rahalipas on lisätty patsaaseen myöhemmin. Kesä 2012 kului hyvin intensiivisesti Paavolalta tien päällä. – Syksyllä jatkoin ja talvella kuvasin loput. Talvikuvia päätyi kirjaan kuitenkin niukasti. Kilometrejä auton mittariin kertyi yli 10 000. Samalla tulivat tutuiksi kirkonkylät ja kylänraitit. – Kannustan poikkeamaan valtateiltä ja ajelemaan kirkonkylien kautta. Sieltä löytyy uskomattoman kauniita paikkoja. Samalla reissulla kameran muistikortille tallentui lukemattomia sankarimuistomerkkejä. – Niistä ei kattavaa teosta vielä ole. Kuvausta enemmän ne saivat hiljenemään ja miettimään sitä tragediaa, mitä niihin aikoihin on koettu. Joissakin kylissä oli yhtenä päivänä mennyt useita, jopa parikymmentä saman kylän poikaa.
Lounastori
Lounaspaikat tänään

Fingerpori