UUTINEN | KP24

Suomalainen, jos siltä tuntuu

Ma 13.5.2013 klo 09:00
Escocia Nsuku, Efe Evwaraye, Jan Wieland ja Aleksi Halen vierailivat tiistaina Länsipuiston koululla. He ovat mukana kulttuurien välistä vuorovaikutusta edistävän Walter-yhdistyksen Kytke-projektissa (Kulttuurien välinen vuorovaikutus yhteisen tekemisen kautta), joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Walter pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan ihmisten arvomaailmaan; edistämään muiden kunnioittamista, ymmärtämistä, välittämistä ja vastuun ottamista. Projektin tavoitteena on kehittää koulujen ilmapiiriä suvaitsevaksi ja ehkäistä nuorten rasistisia asenteita. Kouluilla pidettävissä työpajoissa mietitään suomalaisuuteen, monikulttuurisuuteen, identiteettiin, syrjintään ja rasismiin liittyviä asioita. Suomalaisuuden tärkeimmät määritelmät Länsipuiston kasiluokkalaisten mukaan ovat kansalaisuus sekä suomen taitaminen. Kolmannen määritteen keksiminen oli ryhmille vaikeaa. Oivaltavin oli tuntee olevansa suomalainen. Wieland allekirjoittaa lausahduksen. Hän on Saksassa syntynyt, hänen isänsä on saksalainen ja äitinsä suomalainen. – Silti koko lapsuuden ajan koin olevani suomalainen, vaikka kansalaisuuden sain vasta toisellakymmenellä. Nsuku on Kongossa kongolaisista vanhemmista syntynyt, mutta nykyään Suomen kansalainen. Sekä Evwarayen että Halenin isät ovat nigerialaisia, mutta äidit suomalaisia. Molemmat ovat Suomessa syntyneitä, kasvaneita, koulunsa ja armeijansa käyneitä. – Vain ihon väri erottaa meidät muista suomalaisista. Rasismi on nelikolle tuttua, vaikka jokaisen suomi taipuu ilman korostuksia. He painottavat, että rasismi ja syrjintä voi kohdata ketä tahansa. – Syrjintä voi johtua etnisten syiden lisäksi vaikkapa iän, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. He muistuttavat, että kansalaisuus on virallinen status, kansallisuus ja etsinyys puolestaan määräytyy juurien perusteella. – Minä olen kansallisuudeltani kongolainen, mutta kansalaisuudeltani suomalainen, Escocia Nsuku selventää. Ulkomaalaisten määrää kysyttäessä pääosalta niin kasiluokkalaisia kuin opettajiakin arvio meni metsään. Useimmat arvioivat määrän todellista, 183 000:tta reilusti suuremmaksi. Suurimpana ulkomaalaisryhmänä eniten kannatusta saivat ruotsalaiset, vaikka todellisuudessa eniten Suomessa on virolaisia, ihan kannoilla tulevat venäläiset. Koripalloilija Jan Wieland sanoo olevansa onnekas, kun on voinut asua useassa maassa pelaajauransa aikana. – Minulla on ollut pelikavereita eri maista ja uskontokunnista. Joka ryhmässä on ollut tyyppejä, joista en ole pitänyt. Se ei ole johtunut heidän uskonnollisesta vakaumuksestaan tai syntyperästään. Toivonkin, että katsoisimme jokainen ihmistä ilman pinnallisia määritelmiä. Mietimme vain, onko hän hyvä tyyppi. Länsipuistoon walterilaiset kutsui Kokkolan kerhotoiminnan Kulttuurien välinen vuorovaikutus -hanke. Walter ry on vieraillut jo aiemmin muissa kaupungin yläkouluissa. Koordinaattori Carita Laitala uskoo, että vierailut eivät jää tähän. – Uusi kierros on suunnitteilla jo syksyksi. Kokkolassa suvaitsevaisuutta pidetään yllä muun muassa monikulttuurisella kerholla, joka lähinnä keskittyy liikunnallisiin harrastuksiin. Maaliskuusta lähtien on perjantaisin ollut kirjastossa auki kaakaotupa, jossa on juotu reilun kaupan kaakaota ja muun muassa pelattu eri maiden lautapelejä. Tulevana perjantaina tutustutaan pistekirjoitukseen. – Suvaitsevaisuus ei koske vain erilaista kulttuuritaustaa.
Fingerpori