UUTINEN | KP24

Martti Anhava tuntee keinot

Ke 9.4.2003 klo 20:11
Raija Pelttari KOKKOLA (KP) Kun Tuomas Anhavan poikaa Martti Anhavaa oli kutsuttu Kokkolaan Länsipuiston koululle kertomaan isästään, hän oli itse vaihtanut aihetta. Sillä hän arveli, että isänsä, runoilija ja kriitikko, olisi toivonut hänen mieluummin puhuvan oppilaille nykyajasta kuin menneisyydestä. Niinpä oppilaat saivat keskiviikkona kuulla rautaisannoksen kirjallisuuden kustantamisesta. Illalla Martti Anhava sitten kertoi maakuntakirjastossa isänsä merkittävästä roolista kirjallisuudessamme. Aihe oli pojalle sekä helppo että vaikea, koska se oli niin läheinen. Kaksi vuotta sitten kuolleen Tuomas Anhavan ura jakautui kahteen jaksoon, niistä ensimmäinen kuului julkisen vaikuttamisen kauteen 1950-luvulta lähtien. !970-luvulta Tuomas Anhava vaikutti ns. harmaana eminenssinä taidehallinnossa ja ateljeekriitikkona. Tuomas Anhava on tullut ylioppilaaksi Länsipuiston lukiosta ja hänen äitinsä Lyyli Anhava oli kaksikymmentä vuotta kuvaamataidon opettajana tässä koulussa. Sisältöä pitää olla Martti Anhava toimii Otavassa kustannusvirkailijana. Hänellä jos kellä on kokemusta siitä, miten tullaan kirjailijaksi tai miten ylipäätään tekstin saa julki. Hän on itse myös esseisti ja suomentaja. Anhava vakuutti, että jotain sisältöä pitää käsikirjoituksessa aina olla, että se ylittäisi julkaisukynnyksen. Esikoisteosta punnittaessa mietitään myös sitä, kuinka kehityskelpoinen ihminen on. Yleensä uuden kirjoittajan kolme neljä ensimmäistä kirjaa ovat kustantamolle tappiollisia, minkä jälkeen kirjailija vasta löytää laajan yleisön. Kirjailijankin tuotannossa on nousuja ja laskuja. Kenestä tulee bestsellerkirjailija on vaikea ennustaa. Semmoista viisasten kiveä ei oikeastaan ole vielä löytynytkään. Markkinointitoimenpiteillä kirjan menekkiä voidaan auttaa. Mutta ennakointi on silti vaikeaa. Kansainvälinen bestseller ei aina vedä Suomessa. Nimekkään poliitikon tai julkkiksen muistelmat voivat menestyä, mutta aina on silti kysymys sisällöstä. Eräs tunnettu seikka kuitenkin pätee: samalla kaavalla tehdyt kirjat menestyvät. Martti Anhava viittasi aforismiin, jonka mukaan lukijat haluavat joka syksy lukea uuden kirjan joka on vanha. Tällä tavoin menestyvät Kalle Päätalo, Laila Hietamies ja Antti Tuurikin. Lähtöjään Tuuri oli laatukirjailija, jonka läpimurto tapahtui vasta myöhemmin romaanilla Pohjanmaa. Aihetta hän jatkoi menestyksellä kertoen samoista Hakalan veljeksistä useissa romaaneissa. Vuodessa kustantamoon saapuu satoja käsikirjoituksia, mutta kaikki ne luetaan. Runsaudenpula aiheuttaa kaavamaiset hylkäämisvastaukset, joista pettyneet kirjoittajat saavat käsityksen, ettei kaikkia edes luettaisi. – Jos teksti on hyvä se julkaistaan. Kirjailijan ammattiin valmistavaa koulua ei ole olemassa. Sen sijaan järjestetään kirjoittajakursseja, joista on ristiriitaisia kokemuksia. Ryhmissä työskentely ja arvostelujen kuuleminen omista kirjallisista tuotteista ei sovi aivan kaikille. – Kursseilla kuitenkin joutuu toteamaan, että kirjoittaminen on työtä, Anhava muistutti. On olemassa myös maksullisia arvostelupalveluja. Muoti tai maakunta eivät ratkaise Kustannusvirkailijana Martti Anhava varoo vastaamasta kenellekään käsikirjoittajalle, että hylkäyspäätöksenä olisi aiheen epämuodikkuus. Myöskään maakunnalla tai paikkakunnalla ei ole merkitystä eikä sillä, missä kirjoittaja asuu. – Ei Helsingin horisontista ole miettimisen aihe se, mistä kirjoittaja on kotoisin. Se kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, mistä hän kirjoittaa, mistä ammentaa aiheensa, silloin sen joutuu tiedostamaan. Ihmiset on liikkuvaisia, henkilö on usein aivan muualla kuin mitä tekstistä käy ilmi. Epäkirjalliseksi paikkakuntaa leimattaneen Anhavan mielestä aina siellä, jonne ei ole sattunut syntymään monta kirjailijaa. Ei ainakaan niin monta, jotka suorastaan olisivat toistensa tukassa kiinni, kritisoisivat toisiaan. Kirjailijat eivät muutenkaan ole leimallisesti niitä, jotka pitäisivät toisiinsa yhteyttä, hän arvelee. Entä, tuleeko vielä suurta romaania tai tarinaa tässä maassa? Joskus tuntuu kuin lukijat odottaisivat. – Suurta tarinaa ei tilaamalla tule ja on muutakin hyvää kirjallisuutta, jota julkaistaan. Pitää ymmärtää, että ihmisten ominaislahjakkuudet ovat erilaisia, ei pidä pakottaa, Anhava toppuuttaa odotusta paksusta kertomakirjallisuudesta.
Lounastori
Lounaspaikat tänään

Fingerpori