UUTINEN | KP24

Himangalla tarhataan harvinaisuutta

Ti 6.5.2008 klo 12:20

Arja Päivärinta Himanka (KP)

Suomen, kuten muidenkin Pohjoismaiden metsissä vilisti vielä 1700 - ja 1800 lukujen vaihteessa vikkelä näätäeläin, jonka turkkia metsästäjät himoitsivat. Niinpä soopeli metsästettiin sukupuuttoon. Kanta on säilynyt luonnonvaraisena vain Siperiassa. Minkin kokoinen, mutta väritykseltään ruskea, pitempijalkainen ja isompipäinen otus on edelleen himoittu ja kallis turkiseläin. Tarhattuna sen tavoittaa Venäjän ulkopuolelta ainoastaan Himangalta. Eero Joensuu osti latvialaisen tarhan soopelikannan vuonna 1997. Noin sata siitoseläintä ja muutama nuori yksilö tuotiin Joensuun turkistarhalle Himangalle ja kantaa alettiin kasvattaa. Tarha on siirtynyt jo seuraavan sukupolven hallintaan, mutta Eero Joensuu seuraa suojattejaan tarkasti. – Soopeli on maailmalla erittäin kysytty ja kallis turkis. Sitä käytetään paljon somisteteollisuudessa. Hinta on kolmesta viiteen, parhailla yksilöillä jopa kymmenkertainen muihin nahkoihin verrattuna. Tarhausta voisi aloittaa jo muuallakin ja kysyjiä on ollutkin aivan ulkomaita myöten. Haluaisimme kuitenkin pitää tuotannon pelkästään Suomessa. Joensuiden perheyritys GS-Fur Oy yrittänyt viritellä yhteistyötä Pietarin ympäristössä Venäjällä toimiviin turkistuottajiin, joissa tiettävästi tarhataan myös soopeleita. Siitoseläinten vaihdolla saataisiin kanta monipuolisemmaksi. – Venäläiset ovat hyvin tarkkoja siitä, ettei soopeleita pääse rajojen yli. Emme ole saaneet tiedusteluumme vastausta, Lasse Joensuu sanoo.

Kantapään kautta

Soopelin lisääntymisrytmi poikkeaa muista näätäeläimistä melkoisesti, sillä sen kantaa yhdeksän kuukautta, kun minkki esimerkiksi kantaa vain puolitoista kuukautta. Latviasta Eero Joensuu sai aikoinaan perustiedot soopelista, mutta sen laitostaminen jäi oman kokeilun varaan. Mitään suuria tappioita kokeiluista ei ole seurannut, sillä nyt kanta on jo 500 siitoseläimen luokkaa ja vuosittain turkiksia on päästy myymään pieniä määriä. – Kanta on meillä nyt maksimissaan. Näillä näkymin soopeleita ei ole tarkoitus lisätä, sillä tämä on meillä enemmänkin harrastus, Lasse Joensuu sanoo. Jos toisia tarhureita ilmaantuu, Joensuut lupaavat kokemuksella hankkimansa tiedot kaupan päälle. Soopelintarhauksesta ei nimittäin juuri oppikirjoja ole, yksi tohtorinväitös Joensuun yliopistossa aiheesta on tehty. GS-Fur Oy: tarhoilla kasvatetaan kaikkia Suomessa tällä hetkellä kasvatettavia turkiseläimiä; minkkiä, sini- ja hopeakettua ja Suomen supia. Tuotanto on kymmeniä tuhansia nahkoja vuodessa.

Untuvamaisen kevyt

Soopelin turkis on esimerkiksi minkkiin verrattuna kevyt, lämmin ja pehmeä. Siinä hieno ja tiheä pohjavilla ja pitempi päällyskarva. tarhatun soopelin väritys on tumman suklaan ruskea, luonnonvaraisen eläimen turkki on hieman vaaleampi. Eläin on hieman minkkiä pienempi ja muistuttaa rakenteeltaan ahmaa. Soopelilla on isompi pää, tassut ja korvat ja pitemmät raajat kuin minkillä. Soopeli parittelee heinäkuussa ja penikoi huhtikuussa, keksimäärin 2-3 poikasta kerralla. Sukukypsäksi soopeli tulee 2-vuotiaana. Soopelille käy ruuaksi minkinrehu, myös häkkikoko on sama.
Fingerpori