UUTINEN | KP24

Muhos: Taidegalleria Terttu Jurvakaisen 25-vuotiskesänäyttely

To 20.6.2002 klo 08:50
Soile Seppä OULU Muhos. Taidegalleria Terttu Jurvakaisen 25-vuotiskesänäyttely. Taiteilijat: Mary Jane Gregory, Eero Hiironen, Seppo Kalliokoski, Kari Kärkkäinen, Elina Luukanen, Assi Madekivi, Taru Mäntynen, Nina Terno, Antonio Ventura, Terttu Jurvakainen. 9.6.- 31.8.2002. Terttu Jurvakaisen gallerian kesänäyttelystä on tullut käsite. Se on paikkakunnan kulttuurikeidas, johon tullaan läheltä ja kaukaa nauttimaan taiteesta ja sen uusiutuvista ilmiöistä. Kun neljännesvuosisadan täyttävässä näyttelyssä on Terttu Jurvakaisen noin maalausta ja runsas otanta yhdeksän muun taiteilijan tuotantoa, kannattaa tutustumiseen varata aikaa. Aloittaa voi vaikka pihapuutarhasta, jossa kohtaa kuvanveistäjä Kari Kärkkäisen jättiliskon rankaa muistuttavan, Nikamat, vertikaalilinjaisen Suon ja kolmipilarisen Temppelin. Muotokielen itsenäisyydestä vakuuttavien veistosten materiaaleja ovat puu, teräs ja keramiikka. Sisätiloihin tullessa tapaa Seppo Kalliokosken koko lattiatilan haltuunsa ottavat puu/takorauta-veistokset, Alku ja Kyy. Niiden voima on läsnä, niiden elämänvimma imaisee mukaansa. Kuvanveistäjä Eero Hiironen vie mukaansa maailmaan, jonka elementtejä ovat valo, vesi ja tuulen omarytminen liike. Pronssisen Tapahtuma-veistoksen kärki suuntautuu avaruuteen. Mielikuvat vievät aurinkoa palvoviin muinaiskulttuureihin. Veistos, Veden figuuri ja kaikki heijasteet vangitseva reliefi, Tuulessa, elävät pronssin ja teräksen sekä Hiirosen viimeistellyn näkemyksen varassa. Nina Ternon vahvuus pronssin taiturina on tunnettu. Galleriassa voi nyt ihastella hänen Hevostaan, Pässiään ja pohtia syntyjä syviä Ajattelija- kissan kanssa. Taru Mäntysen pronssiveistosten muoto on tällä kertaa maan pyöreä. Hienostuneet, herkästi pintakuvioidut ja useimmiten tyhjän keskustilan elävöittämät veistokset - Maahan sidotut, Maan juuret, Huhtikuulla, Suden morsiamen yö - viestivät elämän ajatonta kieltä. Entäpä Assi Madekivi? Ah ja voi! huudahtelee hänen vastustamattomien pienoisveistostensa, Tölttiä mennään, Kolme haastetta, Paratiisiin pyritään ja Water Music, äärellä. Eläin- ja henkilöaiheisiin veistoksiin on käytetty pronssia ja vuolukiveä. Mary Jane Gregoryn lasiteokset ovat jo monena kesänä väreilleet valoaan puutarhan vihreää vasten. Teosten nimiä ovat Kangastus, Elämän virta ja X Marks the Spot I-II. Graafikoistamme arvostetuimpiin kuuluvan Elina Luukasen viimeisteltyä kädenjälkeä on esillä kokonaisen näyttelytilan verran. Luukanen on interiöörien, portaikkojen ja vanhan arkkitehtuurin nostalginen elävöittäjä. Näyttelyn ainut ulkomaalainen taiteilija on portugalilainen, vuodesta 1980 Karstulassa asunut Antonio Ventura. Venturan ilmaisu ei ole akvarellille tyypillisen spontaania. Hänen väriskaalansa on murrettua ja kuvakieli naturalistista. Taiteilijaa ovat inspiroineet Kalastajat, Suomalainen maisema, Varhaiskevät ja Sininen hetki. Ainoassa öljyvärimaalauksessa, Sitruunat, on erilainen, elävä jälki. Elämyksen voima, tunteen syvyys Kesänäyttelyiden luojan, taidemaalari Terttu Jurvakaisen pitkän työkauden sato on jälleen nähtävissä laajan gallerian lähes jokaisessa tilassa. Jurvakainen on niitä itselleen uskollisia taiteilijoita, jotka pitävät kiinni omasta temperamentistaan, tavastaan kokea todellisuus, muistoistaan ja kyvystään murtaa arjen kehykset näkyjensä voimalla. Auringon keltainen, maan vihreä, veden sininen ja tunteen punainen tukevat Jurvakaisen määrätietoisen voimakasta öljyväritekniikkaa ja hänen guassiakvarelliensa ilmavaa irtonaisuutta. Uusiutuvuus ei ole Jurvakaisen kohdalla klisee - jälleen kerran ihmettelee hänen energiansa aukomia uusia uomia. Silmiinpistävin täydennys aihevalinnassa on naismuotokuvien runsaus. Niissä on selkeitä omakuvaviiteitä, mutta ne elävät varsinaisesti jonkin tietyn tunnekokemuksen – Vakava, Muisto, Lausumaton ajatus, Raukea, Sanomatta jäänyt – henkilöityminä. Myönnytystä naisellisuudelle välittävät Samettihattuinen ja Pikantti. Maalauksissa Aurinkoterassi ja Yksinkulkija henkilö on kuvattu takaapäin, mikä vain vahvistaa tunnelman tiiviyttä. Linnut – sekä symboleina että nimettyinä – Kyyhkynen ja mustarastas, Talitiaisen lento, Kukko, Kana - keventävät liikeradoillaan Jurvakaisen taiteen voimakasta perusdynamiikkaa. Symboliikka on selkeimmillään maalauksissa, Meren yllä, Linnun kaipuuta ja Lähdössä. Näyttelyssä on tälläkin kertaa runsaasti kukkamaalauksia, henkistyneitä, herkkiä, palavia ja dramaattisia. Kaikkein tuoreimmissa, mm. Kutsu, Jurvakainen korostaa sommittelua, selkeitä värikompositioita ja rakentaa kukasta tai asetelmasta lähes veistoksellisen. Mm. maalauksissa, Valveilla kanssasi, Juhlat, Yksi kaunis ajatus, sidoksen lujuus korostuu pyörähtävällä liikkeellä. Onneksi viime kesän runsaista merellisistä näkymistä ja purjeveneistä on vielä häivähdys mukana. Meren atmosfääri ja sen oikukas luonne välittyvät maalauksista Kohtaaminen, Meren syleilyssä, Valkein purjein, Tuulten pyörteissä.
Fingerpori