Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ilmarin ikkunasta: Arjen kulttuuriyhteistyötä

Selänne+ | su 9.9.2018 klo 21:00

Monenlaisia säitä on valtiollisessa elämässä kokenut eteläinen naapurimaamme Viro. Sen historia on hyvin toisenlainen kuin Suomen, mutta paljon yhteistäkin löytyy, kielisukulaisuus mukaan luettuna.

Viro on ajankohtainen asia senkin vuoksi, että sen itsenäistymisestä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 100 vuotta. Tosin vuoden 1918 jälkeen pienen naapurimaamme historia on ollut monessa suhteessa erilainen. Se oli vuosikymmenien ajan osa Neuvostoliittoa. Välillä valtaa käyttivät saksalaiset. Maan vuosisataisissa vaiheissa Saksan vaikutus on ollut suuri. Suomelle Viron kansa on ollut sukulaiskansa ja etenkin kulttuurin sektorilla kanssakäyminen on ollut vilkasta jo 1800-luvulla.

Mitä tähän meidän alueeseemme tulee, niin monia muistoja on noussut mieleen. Esimerkiksi kirjailija ja elokuvantekijä Lennart Meri. Hän vieraili aikoinaan Ylivieskassakin kertomassa lähinnä kansatieteellisistä elokuvistaan. Se oli mieliinpainuva päivä ja ilta. Istuimme päivän ohjelman jälkeen Ylivieskassa iltaa veljeni kodissa. Emmepä silloin arvanneet, että sama henkilö Lennart Meri olisi vielä joskus itsenäistyvän Viron presidentti. Niin vain kävi.

Lennart Meri oli yhtenä isäntänä ja oppaana Virossa silloin, kun Ylivieskan seudun Taideyhdistys teki kulttuurimatkan Tallinnaan ja Tarttoon. Silloinkin oli tilaisuus tavata monia virolaisia kulttuurihenkilöitä.

Gustav Ernesaks on Viron kulttuurielämän suuria nimiä. Hän oli etenkin Tallinnan laulujuhlien yksi suurista, henkilö, jonka virolaiset tiesivät ja tunsivat. Saatoin panna tämän merkille paikan päällä, kun vierailin sieviläisten kanssa Tallinnan laulujuhlilla. Viron itsenäistymisen tuulet puhalsivat silloin jo vinhaa vauhtia, vaikka maa silloin vielä virallisesti kuului Neuvostoliittoon. Merkit tulevasta kehityksestä olivat silloin jo nähtävissä.

Samainen kuoronjohtaja ja kulttuuripersoona Gustav Ernesaks vieraili aikoinaan Haapajärvelläkin. Hänen mukanaan oli silloin myös Eestin kuoronjohtajien kuoro. Olin silloin Haapajärven kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja. Siinä roolissa olin järjestelyissä keskeisesti mukana. Tarjosimme ruokailun maamieskoululla. Siinä yhteydessä pidin puheen. Kerroin Haapajärvellä 1741 syntyneestä kansantieteilijästä Kristfrid Gananderista, joka oli yhtenä henkilönä saamassa aikaan myös virolaisten kiinnostusta kansanrunoudesta. Viron eepos Kalevipoeg tunnetaan hyvin Suomessakin.

Siinä muutama esimerkki käytännön yhteyksistä, joista löytyisi muitakin esimerkkejä. Hyvä kai joskus on näistäkin asioista muistuttaa. Ajankohtainen asia on sekin, että K.J. Ståhlbergin Säätiön asiamies Jari P. Havia vierailee ensi viikolla Haapajärvellä kertomassa 100 vuotta täyttävän Viron vaiheista. Kuten tästä näkyy, Haapajärvellä ja Virolla on omat yhteytensä.

Ilmari Luhtasela

Fingerpori