Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kalajoen rovastikunnan seurakuntayhtymäselvitys myöhästyy

Selänne+ | la 8.9.2018 klo 12:30

Markus Kärkinen

Kalajoen rovastikuntaan kuuluvien seurakuntien yhteinen selvitys seurakuntayhtymän perustamisesta viivästyy. Ulkopuoliselle tilintarkastajalle on annettu tehtäväksi tehdä laskelmia seurakuntien taloudesta, mutta nämä laskelmat ovat myöhästyneet.

- Tarkoituksena on ollut selvittää, että jos seurakuntayhtymä syntyy, niin miltä sen talous näyttäisi, eli millainen on tase, minkälaisella veroprosentilla kannattaisi jatkaa ja niin edelleen, rovasti Kari Tiirola selventää.

Tällä hetkellä selvitystyö on tauolla ja jatkuu jahka rovastikunta saa laskelmansa.

- Laskelmat ovat perusta koko hommalle. Ne eivät toki ratkaise asiaa täysin, mutta ovat yksi kivijalka, jonka päälle rakennetaan. Ilman niitä emme voi edetä tässä asiassa.

Laskelmien oli määrä valmistua viime viikolla, Tiirola uskoo niiden valmistuvan lähitulevaisuudessa. Joka tapauksessa nyt koettu viivästys varmistaa, että seurakuntien päätöksenteko yhtymän perustamisesta menee seuraavien, ensi vuoden alussa aloittavien ja marraskuun seurakuntavaaleissa valittavien kirkkovaltuustojen vastuulle.

- Vanhojen valtuustojen kanssa ei ehditä enää mitenkään päätöstä tekemään. Eikä hyvää asiaa kannata kiireellä pilata. Se on selvä, että jos tämän asian kanssa yritetään kiirehtiä niin nousee seurakunnissa seinät pystyyn varmasti, Tiirola sanoo.

Hän myös näkee, että uusilla valtuustoillakin ottaa aikansa ennen kuin vaalikauden isoimpiin kuuluvaa päätöstä päästään tekemään. Hän uskoo, että äänestämään voitaisiin päästä vuoden päästä syksyllä.

- Uusia kirkkovaltuutettuja varmasti tulee, ja aikaa kuluu ennen kuin valtuustot ovat järjestäytyneet ja pääsevät käsittelemään asioita, Tiirola pohtii.

Seurakuntayhtymäselvityksen tavoitteena on selvittää paitsi mahdollisen yhtymän taloudellisia toimintaedellytyksiä, myös sitä miten seurakuntayhtymälle siirtyvää omaisuutta hallitaan ja miten työntekijät jakautuisivat yksittäisten seurakuntien ja yhtymähallinnon kesken. Jo tässä vaiheessa on Tiirolan mukaan selvää, että mikäli yhtymä muodostetaan, ei sen haluta rajoittavan yksittäisten seurakuntien itsenäisyyttä.

- Yhtymässä seurakuntien talous on yhteinen, mutta toiminta jokaisessa osakasseurakunnassa säilyy omanaan. Käytännössä siis esimerkiksi Haapajärven kappalaista ei voitaisi pakottaa Alavieskaan toimittamaan hautajaisia, rovasti linjaa.

Seurakuntien kiinnostus yhtymämallia kohtaan perustuu pitkälti taloudellisiin seikkoihin - seurakuntien saama kirkollisveropotti kun on kutistunut seurakuntalaisten määrän vähetessä, eikä kurssi ole näillä näkymin muuttumassa. Seurakuntayhtymän avulla voitaisiin säästää hallintokuluissa esimerkiksi muodostamalla kaikkien seurakuntien yhteinen taloustoimisto.

- Meillä rovastikunnassa on seurakuntien väkiluku vähentynyt, suurelta osin muuttotappion takia. Viidessä vuodessa on käytännössä kadonnut yksi Alavieskan kokoinen seurakunta, mikä on aika paljon, Tiirola sanoo.

Kun selvitys valmistuu, käydään sen tiimoilta vielä erikseen seurakunnissa palautekeskustelut ja tarpeen vaatiessa pyydetään ulkopuolisia lausuntoja. Selvityksen ja saadun palautteen pohjalta muodostetaan lopullinen esitys seurakuntayhtymän perustamisesta, johon liittymisestä kunkin yhtymähankkeessa mukana olevan seurakunnan kirkkoneuvosto ja kirkkovaltuusto päättävät erikseen. Kalajoen rovastikunnan 11 seurakunnasta selvityksessä ovat mukana Alavieskan, Haapajärven, Kärsämäen, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan luterilaiset seurakunnat Haapaveden ja Kalajoen seurakuntien jättäydyttyä ulkopuolelle.

#
Fingerpori