Paikallisuutiset

Perhekahvila palaa pitkältä paussilta: Konkreettinen yhteydenpito voittaa heittämällä kaiken maailman some-kanavat

Yli vuoden tauko päättyi - äitien kaipaama perhekahvila avaa ovensa.

Pirkko Högkulla

Pietarsaari

Henkireikä, olkapää, voimanlähde arkeen, motivaattori. Ei ihme, että pienten lasten äidit ovat moneen otteeseen ehtineet toivoa MLL:n Pietarsaaren paikallisosaston luotsaamaa perhekahvilaa takaisin sen yli vuoden kestäneen tauon aikana. Pitkänä pidetty paussi päättyy ensi viikolla kun perhekahvila avaa ovensa 26.9. uudessa osoitteessa Lapinniementiellä, kaupungin rivitalossa leikkipuiston kupeessa.

Täysiä tupia vetänyt perhekahvila jouduttiin sulkemaan kesän korvalla 2017 kiinteistössä torin laidalla ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Niitä ei osaston puheenjohtajan,Vappu Moision, mukaan tosin virallisesti todettu, mutta kun porukka rupesi reagoimaan päänsäryllä, tukkoisuudella ja karhealla kurkulla niin katsottiin paremmaksi vaihtaa paikkaa. Se taas ei käynytkään aivan käden käänteessä, mutta täällä nyt lopulta ollaan, hän iloitsee.

Uudet tilat löytyvät Lapinniemestä kaupungin rivitalosta, leikkipuiston kupeesta.

– Samaa asuntoa on tarjottu meille aiemminkin, mutta pitkään emmimme muuttoa syrjäisen sijainnin vuoksi. Sitten päätimme, että on parasta ottaa, niin päästään jatkamaan kahvilatoimintaa. Eikä tarvitse myöskään enää miettiä, missä pitää hallituksen kokoukset tällä kertaa. Onneksi saamme kaupungilta rahallista toiminta-avustusta, jonka maksamme vuokrana takaisin, Vappu Moisio kiittelee.

Kolmio on kesän aikana sisustettu kodikkaaksi lahjoituskalusteilla, -tekstiileillä ja -leluilla. Lähes 80 neliöön mahtuu enemmänkin väkeä, mutta ehkei aivan viittäkymmentä kävijää kuten edellisessä paikassa oli parhaimmillaan. Seinät tulevat nyt äkkiämmin vastaan, nauraa Vappu Moisio, mutta luottaa samaan hengenvetoon, että kyllä sopu sijaa tekee.

Moisio on ollut mukana alusta asti herättelemässä paikallisosastoa yli kymmenen vuotta kestäneestä unesta sekä polkaisemassa käyntiin perhekahvilaa, jossa viihtyvät äidin mukana myös perheen lapset, 5-vuotias Sandra ja 3-vuotias Sasu.

Kävijöitä oli vanhassa paikassa kerralla pääsääntöisesti 10-15 aikuista ja lapset päälle.

– Toivomme paljon uusia äitejä lapsineen mukaan, äidit saavat juttuseuraa ja vertaistukea toisistaan, lapset leikkikavereita. Vapaaehtoisia perhekahvilaohjaajiakin tarvitaan lisää, sillä moni entinen aktiivi on palannut työelämään, kutsuu perhekahvilavastaavaJenni Pehkonen.

Hän kuvaa kuinka toiminta tälläkin kertaa muotoutuu kävijöiden mukaan matalan kynnyksen periaatteella.

– Mikäli kiinnostusta löytyy, voisi taas järjestää silloin tällöin pieniä teemahetkiä kuten erilaisia tuote-esittelyjä vauvan kantovälineistä vaatteisiin sekä pyytää vierailevia luennoitsijoita kertomaan lasten ruokailuun ja imetykseen liittyvistä asioista.

Kaksikieliseksi monikkoperhekahvilaksi perhekahvila muuttuu lokakuun 6. päivästä lukien kerran kuukaudessa. Taustalla on Vaasan monikkoperheistä esitetty toive, että Pietarsaaren seudulla järjestettäisiin kyseisiä tapaamisia. Alueelta monet monikkoperheet näet ajavat kokoontumisiin Vaasaan asti ja matkaa on pidetty turhan pitkänä.

Juuri perhekahvila sai Jenni Pehkosen lähtemään mukaan osaston toimintaan. Hän kuvaa tulleensa tyttärensä kanssa ensin katsomaan mikä on homman nimi ja tykästyneensä paikan ajatukseen ja fiilikseen siltä seisomalta. Tällä haavaa perheeseen kuuluu 2,6-vuotiaan Neten lisäksi Eetu-vauva, 3 kk.

– Onkin kiva tavata muita äitejä, tuulettaa ajatuksiaan laidasta laitaan ja saada huomata, ettei todellakaan ole yksin lapsiperheen arjessa, joka vaihtelee jaksamisen äärirajoista sydäntä korventavaan onneen.

Pietarsaareen muualta muuttanutKatja Vertanen, Eliaksen 2 v, äiti, kokee löytäneensä perhekahvilasta ja ylipäätään osaston toiminnasta kuin toisen kodin itselleen. Hän puhuu kiintopisteestä ja maailman kaikki some-kanavat voittavasta konkreettisesta yhteydenpitokanavasta muihin äiteihin.

– Kun jakaa omia ajatuksiaan, huomaa, että toisella on aivan samat asian mielen päällä. Vanhemmuus ja elämäntilanne yhdistää, vaikka kävijöiden ikähaarukka venyy molempiin suuntiin. Harvoin tuleekaan kysyttyä edes toisen ammattia, mutta lapsesta "tietää" likimain "kaiken", Vertanen huomaa.

Vuoden aikana on ehditty kokoontua mm. puistotapaamisiin, tehty retkiä, nautittu olosta vesidiskon pyörteissä ja vietetty osaston viisikymppisiäkin.

Suosittu muksujumppa pyörii tuttuun tapaan parittomalla viikolla joka toinen tiistai aamupäivällä urheilutalon jumppasalissa.

– Lapsen ja aikuisen yhteisessä hetkessä on ajatuksena tarjota elämyksiä liikunnasta. Taaperot saavat omaan tahtiin turvallisesti tutustua liikuntavälineisiin - ja viilettää rauhassa menemään, jos - tai pikemminkin - kun siltä tuntuu. Ja äiti perässä, naurahtaa Jenni Pehkonen.