Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Talousguru Jukka Oksaharjun kolumni: Erinomaista! – sijoitustili ei palvele pankin etua

Keskipohjanmaa+ | pe 14.9.2018 klo 09:00

Mielikuvien tasolla osakkeilla vaurastumista pidetään Suomessa lähes rötöksenä. Ehkä pois voi lukea tilanteet, joissa rahat on ensin ansaittu lämäreillä tai kaasua painamalla.

Maasta ponnistavan piensijoittajan pääomatulovero oli 28 prosenttia vielä seitsemän vuotta sitten. Se kohosi 30 prosenttiin vuonna 2012. Samalla iskettiin ”innovatiivisesti” progressioporras 50 000 euron ylittäville tuloille. Progressio on sittemmin noussut jo 34 prosenttiin. Sen porrastakin on kiristetty asteittain 30 000 euroon. Lisäksi osinkojen veronalaista osuutta on hilattu 70 prosentista 85 prosenttiin.

1990-luvulta piensijoittajan osinkojen kokonaisverotus (yhteisövero + osinkovero) on noussut 25 prosentista yli 40 prosenttiin.

Tällaiseen maaperään on tulossa maan hallituksen esittämä sijoitustili. Epäilemättä jollain on vaihtunut käsitys siitä, että Suomeen sittenkin tarvitaan uutta ruohonjuuritason omistajuutta.

Nykytiedon valossa sijoitustilille voi sijoittaa rahaa enintään 50 000 euroa. Tilille kertyvät osingot tai arvonnousut eivät vaikuta rajaan. Esimerkki: jos tilille on sijoitettu 15 000 euroa ja tilillä olevien osakkeiden arvo on noussut 100 000 euroon, voidaan tilille silti edelleen sijoittaa 35 000 euroa lisää.

Kantavana ideana on, että sijoitustilillä osakkeiden myyntivoitot ovat verovapaita tilin sisällä. Tilillä oleville osakkeille saatuja osinkoja ei myöskään veroteta saantihetkellä. Tuottoa verotetaan vasta, kun varoja nostetaan pois tililtä. Voittojen ja osinkojen verotus siis siirtyy myöhemmäksi.

Verotuskehityksen valossa suomalainen osakesäästäjä on käynyt viimeistä taistoaan lajitoverin sijasta suuria pankkeja vastaan. Toteutuessaan sijoitustili on tulonsiirto pankeilta tavalliselle kansalle. Tämä mahdollistaa perustallaajan pääomien paremman pitkän ajan kasvun korkoa korolle.

Eriarvoinen verokohtelu eri sijoitusmuotojen välillä on ohjannut säästöjä hintaviin sijoitustuotteisiin ja vakuutuskuoriin, joiden verokohtelu on ollut poikkeava. Monelle on ollut yhdentekevää, päätyykö säästetty raha lopulta pankille palkkioina, kunhan veroissa säästetään. Vähemmän valistuneiden kohdalla pääomat ovat sujahtaneet pankin kultakaivokseen – sikahintaisiin rahastoihin. Rahastoja ja vakuutuskuoria on markkinoitu sillä, että osakkeita on saanut ostaa ja myydä ilman verojen realisoitumista. Sijoitustili voi jatkossa tarjota saman, mutta vain murto-osan kustannuksilla.

Osinkopotista pyöreästi kolme neljäsosaa menee piensijoittajien ohi muille kapitalisteille. Pyöreän nollan osinkoveroa maksavat ay-liikkeet, ulkomaiset sijoittajat, rahastot, yleishyödylliset säätiöt ja yhdistykset sekä vakuutusten suojiin kääräistyt mammonat. Pahimman lommon oikeustajuun tekee ns. ”kymmenen prosentin klubi” – pörssiyhtiön suuromistajana toimiva sijoitusyhtiö ei maksa osinkoveroa. Vasemmistoa osinkoveron kohtuullistaminen ei silti näytä kiinnostavan. Äänestävä duunari on pörssikuumeen sijaan jo nyt onnellinen. Edesmenneen Gösta Sundqvistin riimein hän lie ostanut tuvan täydeltä elektroniikkaa.

Kansankapitalismi kuitenkin toimisi yhtenä tapana ehkäistä pääomien keskittymistä. Lisäksi laajempi kotimainen omistajuus jättäisi Suomeen veroina suuremman osuuden 12 miljardin euron osinkopotista.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

STT:n uutisia
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Fingerpori