keskiviikko 15.8.2018 | 10:16
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Keskipohjanmaa+ | su 12.8.2018 klo 10:00

Kuumuus ja kuivuus ovat vaikuttaneet hunajakesään, mutta sadosta on tulossa kohtalainen – Katso video mehiläispesän kuhinasta

Milja Keinänen

Hunajan satonäkymät ovat synkän alkukesän jälkeen kääntyneet parempaan suuntaan. Hunajantuottaja Jarkko Isokungas nostaa pesän kantta ja sisältä paljastuu joukko rauhallisesti töissään ahertavia pörriäisiä.

– Kesäkuun lopussa tämä julistettiin jo suorastaan katovuodeksi. Mutta sitten horsmat alkoivat yllättäen kukkia ja satotilanne korjaantui, kertoo Isokungas.

Nyt sadosta näyttää tulevan vähintään tyydyttävä ja ainakin parempi kuin viime vuonna, kertoo myös Keski-Pohjanmaan mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja Aappo Valo.

Kesän huimat lämpötilat ovat vaikuttaneet mehiläisiin kahdella tapaa. Ensinnäkin lämpö sai kukat kukkimaan noin kolme viikkoa etuajassa, joten monen mehiläisten käyttämän kasvin kukinta oli jo sydänkesällä ohi. Ennen horsman puhkeamista kukkaan mehiläiset lakkasivatkin hetkeksi munimasta jälkeläisiä, sillä niille ei olisi kasvien puuttuessa riittänyt tarpeeksi ruokaa.

Toisekseen lämpö on kiusannut mehiläisiä asumuksissaan samoin kuin ihmisiäkin. Lämpötilan noustessa liian korkeaksi mehiläiset aloittavat omatoimisesti pesän jäähdytyksen: ne kantavat sisään meden sijasta viilentävää vettä.

– Ja oikein kuumalla ne saattavat jopa lentää kokonaan ulos pesästä jäähdyttelemään, kertoo Isokungas.

Vaikka mehiläiset ovat käyttäneet energiaansa pesän jäähdyttelyyn, Isokungas ihmettelee, että olosuhteisiin nähden hunajakesä vaikuttaa yllättävän hyvältä.

– Periaatteessa kuumuus pienentää satoa, mutta nämä ryökäleet ovat silti vain tehneet hunajaa, hän naurahtaa.

Lämpimän kesän ansiosta purkkeihin ollaan saamassa myös yhtä erikoisuutta: mesikastehunajaa. Sitä syntyy, kun mehiläiset hakevat ravinnokseen kasvien meden sijaan kirvojen tuottamaa makeaa eritettä. Mesikastehunajan tunnistaa sen tummasta väristä. Jarkko Isokungas muistelee, että sitä on Keski-Pohjanmaalla saatu viimeksi vuonna 2014.

Hunajasadossa on kuitenkin tänä vuonna suuria alueellisia vaihteluita. Etelä-Suomessa sato on jäämässä selkeästi pieneksi, kertoo Keski-Pohjanmaan mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja puheenjohtaja Aappo Valo. Se voi tarkoittaa, että syksyllä kauppojen hyllyillä nähdään enemmän muualla Suomessa tuotettua hunajaa.

Jarkko Isokungas taas toteaa, että vaihteluita voi olla pienenkin alueen sisällä. Hunajaa Kälviän Peitsolta -yritystä pyörittävällä Isokunkaalla itsellään on noin 40 mehiläisyhdyskuntaa eri puolilla Keski-Pohjanmaata.

– Halkokari on joka vuosi ollut takuuvarma paikka, josta hunajaa saa. Lohtajalta taas esimerkiksi ei ole tullut niin häävisti tänä vuonna, hän kertoo.

Keski-Pohjanmaalla yksi tärkeimmistä hunajan satokasveista on vadelma, joka kasvoi tänä vuonna kuivuuden takia vaisusti. Mehiläiset ovat kuitenkin löytäneet uusia ja yllätäviäkin meden lähteitä.

– Vieraslaji jättipalsami on mehiläisten kannalta loistava, sillä se kukkii vielä myöhään syksyyn, kertoo Isokungas.

Hunajasadon keruu on parhaillaan loppuvaiheessa. Isokungas kerää ja linkoaa loputkin hunajat ensi viikon aikana. Silloin selviää, kuinka monta kiloa makeaa nestettä lopulta saadaan talteen.

SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »

FINGERPORI

Fingerpori