SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Keskipohjanmaa+ | pe 10.8.2018 klo 05:00

Osa vammaisista on työnantajia vasten tahtoaan – Marko Päivänsädettä rasittaa jatkuva avustajien rekrytointi ja sijaisten järjestely

Moni vammainen toimii itse avustajiensa työnantajana. Toisille se sopii, toisille ei. Lakia aiotaan tarkentaa, jotta kukaan ei joutuisi työnantajaksi pakosta.

Ilona Koskimäki

Keltaisen kerrostalon toisessa kerroksessa olevan asunnon nurkassa vahtii musta pantteri. Esteettömässä keittiössä ei ole lainkaan alakaappeja, ja olohuoneessa on useita pyörätuoleja.

Yhdessä niistä istuu Marko Päivänsäde. Hän joutui parikymppisenä auto-onnettomuuteen ja loukkaantui vakavasti. Diagnoosi on tetraplegia, korkea selkäydinvamma. Kädet toimivat jonkin verran, mutta hän tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan.

Vuodesta 2000 asti hän on toiminut työnantajana omille henkilökohtaisille avustajilleen, joita on tällä hetkellä neljä. Tosin yksi on lähdössä opiskelemaan, joten jälleen on rekrytointi päällä.

Päivänsäde ei haluaisi toimia työnantajana. Häntä rasittaa se, että hyviä avustajia on vaikea saada ja toisaalta huonoista vaikea päästä eroon. Avustajan työ on monelle vain läpikulkuhomma. Lisäksi joka kevät pitää rekrytoida sijaiset avustajien lomien ajaksi.

Päivänsäteen ei tarvitse itse hoitaa esimerkiksi palkkojen laskentaa, sillä avustajakeskus tekee sen. Sen pitäisi huolehtia myös siitä, että jos vakituinen avustaja ei pääse paikalle, hänelle lähetetään sijainen, joka auttaa Päivänsäteen esimerkiksi yöksi sänkyynsä tai tarvittaessa katetroi.

Käytännössä kuitenkin on usein käynyt niin, että avustajaa ei ole keskuksesta löytynyt. Sen päivystys menee arkisin kiinni jo kello 15, joten jos avustaja ilmoittaa vaikka kello 16, että ei pääse iltavuoroon, Päivänsäde joutuu järjestämään sijaisen omien verkostojensa avulla.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Jaana Huhta tietää, että työnantajamallissa on ongelmia. Niitä pyritään korjaamaan nyt syksyllä eduskuntakäsittelyyn tulevassa uudessa vammaispalvelulaissa. Siinä on mukana esimerkiksi pykälä siitä, että vammaisen on saatava riittävä selvitys työnantajan vastuista ja annettava suostumus työnantajana toimimiseen.

On pyritty varmistamaan, että ihminen saisi aina sillä tavalla järjestetyn avun kuin hänelle sopii. Ja että häntä ei pakotettaisi työnantajamalliin. On aika absurdi tilanne, että pakotetaan tekemään työsopimus, joka tuo merkittäviä vastuita, Huhta sanoo.

Jos lakiesitys menee läpi eduskunnassa, se tulee voimaan vuonna 2021, yhtä aikaa maakunta- ja soteuudistuksen kanssa.

Viime syksynä Päivänsäde oli jälleen laittanut te-toimiston sivuille ilmoituksen, että etsii uutta avustajaa, sillä yksi hänen avustajistaan oli lopettamassa työn. Avustajakandidaattien sijasta hän saikin puhelun yksityiseltä hoivafirmalta, joka ehdotti, että hän pyytäisi kunnalta palveluseteliä ja ostaisi avustajapalvelunsa heitä.

Ajatus kuulosti Päivänsäteestä hyvältä, sillä hänestä yhden tahon kanssa toimiminen olisi helpompaa kuin omien avustajien ja avustajakeskuksen välillä sompailu. Hoitajat olisivat ammattitaitoisia ja eikä sijaisia tarvitsisi järjestää itse.

Kaupunki ei kuitenkaan myöntänyt hänelle palveluseteliä. Perusteena oli se, että Päivänsäde oli jo pitkään toiminut työnantajana, eikä kaupunki nähnyt siihen olevan estettä jatkossakaan. Lisäksi vedottiin siihen, että avustajakeskuksesta saa apua tarvittaessa.

Päivänsäde ja vammaislakiin erikoistunut oikeudenkäyntiavustaja Jukka Kumpuvuori valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin päätyi samalle kannalle kuin kunta. Nyt on vetämässä valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Henkilökohtainen apu myönnetään vaikeavammaisille ihmisille, jotka tarvitsevat avustajaa selvitäkseen normaalista elämästä.

Tällä hetkellä se tarkoittaa yleensä sitä, että vammainen henkilö toimii itse avustajiensa työnantajana. On muitakin vaihtoehtoja, kuten mainittu palveluseteli. Siinä vammainen hankkii avustajapalvelun joltain yritykseltä, jonka kunta on hyväksynyt palveluntuottajiensa joukkoon.

Avustajapalvelua tarjoavia setelituottajia on tullut alalle lisää. Se on yrityksille houkutteleva bisnes, koska avustajan tarve on pitkäaikaista. Toisaalta taas avustajat voivat välitysfirman kautta tehdä työstä kokopäiväistä, kun avustettavia voi olla useampia.

Osa kunnista kuitenkin välttelee palvelusetelin myöntämistä, koska seteli voi tulla kalliimmaksi kuin se, että vammainen on itse työnantaja.

Jotkut kunnat ovat asiassa jääräpäisiä, vaikka vammaispalvelulain mukaan lähtökohta on, että järjestämistapa pitäisi valita yksilöllisen tarpeen mukaan, Kumpuvuori sanoo.

Toisille työnantajamalli sopii hyvin ja antaa vapauden valita avustajat itsenäisesti, mikä ei palvelusetelin kohdalla ole aina mahdollista. Seteli voi tulla kunnalle kalliimmaksi, mutta toisaalta hinta voi olla melkein sama, jos työnantajana toimiva vammainen tarvitsee paljon tukea velvoitteidensa hoitamisessa.

Fakta

Avun voi järjestää eri tavoilla

Nykyisen lain mukaan henkilökohtaista apua voi järjestää monella eri tavalla. Se on käyttäjälleen ilmaista, palvelun maksaa kunta ja maakuntauudistuksen jälkeen maakunta.

Yleisintä on, että vammainen toimii itse henkilökohtaisten avustajiensa työnantajana. Hän hoitaa esimerkiksi työvuorosuunnittelun ja palkanlaskennan. Työnantajana toimimiseen voi saada tukea, jolloin vammaisen ei tarvitse hoitaa kaikkia velvoitteita itse.

Palvelusetelimallissa vammainen voi ostaa avustajapalvelut yritykseltä, jonka kunta on hyväksynyt palveluntuottajiensa joukkoon. Hän voi itse valita, minkä yrityksen palveluja haluaa käyttää.

Kolmas vaihtoehto on ostopalvelu. Silloin jokin kilpailutuksen kautta valittu yritys hoitaa palvelun.

Avun voi järjestää myös kunta itse, niin että avustajat ovat sen palkkalistoilla.

SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »

FINGERPORI

Fingerpori