keskiviikko 15.8.2018 | 10:14
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Keskipohjanmaa+ | to 19.7.2018 klo 07:00

Euroopassa sadat yksityistetyt vesilaitokset on palautettu julkiseen hallintaan, miksi?

Ilari Tapio

Ulkolinja: Viimeiseen vesipisaraan

 Suomessa vettä ei tule juuri ajateltua. Sitä tulee hanasta ja menee viemäriin. Lasku maksetaan muutaman kerran vuodessa.

Keskisessä ja eteläisessä Euroopassa asia on tyystin toisin. Siitä kertoo kreikkalaisen Yorgos Avgeropoulosin tuore dokumentti, jonka alaotsikko on kuvaavasti "Euroopan salainen vesisota".

Esimerkiksi Kreikassa, Portugalissa tai Irlannissa puhdas talousvesi ei ole itsestään selvästi osa julkista infrastruktuuria – saati ihmisoikeus.

Vedestä on tullut kauppatavaraa. Suurten monikansallisten yhtiöiden omistajat haluavat tehdä sillä bisnestä eli rahaa. Maksajia ovat viime kädessä tavalliset kuluttajat.

Dokumentin ajat ja paikat poukkoilevat levottomasti ympäri Eurooppaa. Ratkaisu on kuitenkin perusteltu. Useat esimerkit vahvistavat Avgeropoulosin sanomaa. Ne antavat sille uskottavuutta ja kattavuutta.

Ensin ollaan Pariisissa ja Berliinissä. Molemmat suurkaupungit ovat palauttaneet vesihuollon 2010-luvulla itselleen eli tehneet yksityisestä taas julkista.

Muuallakin trendi on ollut samansuuntainen. Vuosina 2 000 – 2 015 yhteensä 235 eurooppalaista vesilaitosta on palautettu julkiseen hallintaan.

Silti monissamaissa pyritään päinvastaiseen ratkaisuun. Kreikassa yksityistäminen on lainapakettien ehto ja Euroopan komission epävirallinen tahto. Se avaisi markkinat esimerkiksi ranskalaisille vesikonserneille.

Kansa ei tästä tykkää. Irlannissa ihmiset nousivat barrikadeille, kun vastaperustettu Irish Water alkoi asentaa vesimittareita heidän talojensa porteille.

Perinteisesti vihreän saaren vesimaksut on sisällytetty verotukseen. Ainakin veronmaksajat ovat pitäneet järjestelmää erinomaisen toimivana.

TV1 torstai 19.7. klo 22.05

SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »

FINGERPORI

Fingerpori