SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Keskipohjanmaa+ | la 14.7.2018 klo 08:00

Terroristin asianajaja ei kavahda murhaajia tai ihmisten paheksuntaa — "Puolustaminen ei ole myötätuntoa tekijää kohtaan"

Asianajaja Kaarle Gummerus sai hätkähdyttävän toimeksiannon vajaa vuosi sitten. Häntä pyydettiin puolustamaan Turun joukkopuukotuksesta epäiltyä ja sittemmin tuomittua Abderrahman Bouananea.

"Teloitetaanko minut nyt?" kysyi puukottaja häneltä teho-osastolla.

Rebekka Härkönen

Elokuisena sunnuntaina puhelimen soitto keskeytti tamperelaisen asianajajan Kaarle Gummeruksen kotityöt. Mies kuunteli soittajan asian ja ilmoitti tarvitsevan hetkisen pohdinta-aikaa

Olin täysin mediatietojen varassa. Tiesin, että hirveitä rikoksia on tapahtunut, ja jutusta tulisi laaja, Gummerus kuvailee Lännen Medialle.

Asian sujuvan käsittelyn takaamiseksi tämäkin ihminen tarvitsisi puolustusasianajajan. En pitänyt tehtävää mahdottomana, joten vastasin myöntävästi.

Soittaja oli Keskusrikospoliisi. Gummerus ajoi Tampereelta Turun yliopistolliselle keskussairaalalle. Hän oli hoitanut aiemminkin terrorismijuttua niin kutsutussa irakilaiskaksosten tapauksessa, jossa veljeksiä syytettiin Irakissa tapahtuneista joukkoteloituksista.

Gummerus tapasi terroriteoista epäillyn Abderrahman Bouananen ensi kertaa teho-osastolla.

Poliisi oli pysäyttänyt tämän kesken teon reiteen ampumalla. Lääkärien mukaan Bouanane oli nyt tarpeeksi voimissaan poliisin kuulusteltavaksi.

Terroristin puolustusasianajajan tehtävää vastaanottaessaan Gummerus mietti ihmisten tulevaa suhtautumista itseensä.

Kuten lääkärit tekivät työtään häntä hoitaessaan, minullekin tämä on ammatti.

Hän päätti olla alistumatta pelkoon, että jotakuta ei miellyttäisi Suomen laki, jonka mukaan kaikilla vakavista rikoksista syytetyillä on oltava puolustaja.

Gummerus on istunut uransa aikana lukuisten henkirikollisten vieressä ilman erityisiä turvajärjestelyjä. Hän ei pelkää, sillä epäilty enää samassa mielentilassa, kuin rikoksen tehdessään.

Mediatietojen varassa asiaa seuraavan suuren yleisön mielikuvat rikoksentekijöistä ovat usein hyvin epäinhimillisiä.

Ihminen Bouananenkin sängyssä makasi, Gummerus luonnehtii ensikohtaamistaan joukkopuukottajan kanssa.

Hän tarkoittaa tällä, että pahimmatkin rikolliset kokevat tunteita, vuotavat verta ja kuolevat. Länsimainen yhteiskunta pyrkii turvaamaan ihmisen hengen, terveyden ja oikeudellisen aseman riippumatta siitä, mitä tämä on tehnyt.

Yleinen reaktio järkyttäviin rikoksiin on usein, ettei yhteiskunnan rahoja saisi tuhlata tutkintaan. Että epäillyt vaan linnaan tai ulos maasta, Gummerus sanoo.

Jos toimisimme näin, alentuisimme hoitamaan asiat yhtä brutaalisti kuin nämä rikolliset ovat tehneet.

Gummerus sanoo, ettei osoittanut oikeusprosessin aikana myötätuntoa Bouananelle tämän tekoihin ja niiden seurauksiin liittyen.

En yritä tehdä ihmisiä syyttömäksi, mutta huolehdin, että oikeusprosessi hoituu heidän kannaltaan asianmukaisesti.

Valehtelemaan en suostu kenenkään puolesta. Valehtelu ei ole viisasta puolustettaviltakaan, sillä se syö uskottavuutta. Pyydän heitä puhumaan minulle totta tai vaikenemaan.

Ensimmäisestä Suomessa tapahtuneesta terrori-iskusta epäillyn ensikuulustelu teho-osastolla oli lyhyt.

Teloitetaanko minut nyt?

Gummeruksen mukaan tämä oli Bouananen ensimmäisiä kysymyksiä hänelle.

Kerroin, ettei meillä ole sellaista rangaistusta. Että kovin rangaistus, elinkautinen, ei käytännössä tarkoita loppuelämää.

Hän oli hämillään. Jäin miettimään, että pettyikö hän vastaukseeni, Gummerus sanoo.

Bouanane ei kadu tekojaan. Gummerus pitää tätä hyvin harvinaisena.

Todella harvat henkirikolliset ilmoittavat yhä esitutkinnassa, että uhri sai mitä tilasi tai että näin jutun pitikin mennä.

Bouanane oli tätä mieltä. Hän ei tuonut oikeusprosessin aikana esiin katumusta.

Rikoksesta epäillyn oikeuksista säädetään Suomen laissa ja esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, johon Suomi on sitoutunut. Puolustusasianajajan on pidettävä huolta näiden oikeuksien toteutumisesta riippumatta siitä, mitä mieltä hän on tekijästä.

Toivottavasti sinä ja lapsesi joudutte kokeman saman kuin uhrit ja heidän läheisensä. Bouananen kaltaisia ihmisiä ei pidä puolustaa. Miten kehtaat puolustaa häntä?

Tämän tyyppisiä viestejä olen saanut ihmisiltä. Ja puhelinsoiton, jossa vanhempi suomalaismies esitti päihtyneellä äänellä vastaavia mielipiteitä asiasta. Uhkauksia ei ole tullut, Gummerus kertoo.

Myös Gummeruksen tuttavat ovat kyselleet, miten hän voi olla Bouananen kaltaisen ihmisen kanssa tekemisissä. Gummerus ei ota kritiikkiä henkilökohtaisesti.

Puolustaminen ei ole myötätuntoa tekijää kohtaan, vaan oikeusjärjestelmämme olennainen elementti.

Gummerus kertoo Bouananen hämmästelleen vilpittömästi poliisin perusteellista tutkintaa Suomessa. Sitä, että viranomaiset pyrkivät aidosti selvittämään totuuden tapahtumista.

Tätä joutuu selittämään usein muualta tulleille, joiden käsitykset viranomaisista perustuvat heidän lähtömaahansa.

He eivät välttämättä luota kuulustelijaan, eivätkä edes puolustajaansa.

Poliisi alkaa tutkia tapahtumia usein rankimmilla sovellettavissa olevilla rikosnimikkeillä. Gummeruksen mukaan puolustajan tiedot tapahtumista ovat tässä vaiheessa hyvin ohuet.

Epäilty tietää itse totuuden tapahtumista, toiseksi parhaat tiedot on yleensä poliisilla.

Gummerus sanoo pyrkineensä hoitamaan oikeudenkäynnin niin, että uhreille ja heidän läheisilleen aiheutuisi mahdollisimman vähän lisää murhetta. Bouananen naureskelu oikeussalissa kertoo Gummeruksen mukaan siitä, miten valtavana paineena tämä oikeudenkäynnin koki.

Hän pälyili jatkuvasti ympärilleen. Hän oli epävarma, hermostunut ja jännittynyt.

Panssarikuori alkoi murtua, kun yksi uhreista arvosteli Bouananea arabiaksi. Syytetyn epävakaa käytös johti salista poistamiseen ja sairausloman aiheuttamaan taukoon oikeudenkäynnistä.

Oikeudenkäynti on kuin juna, se etenee tarkkojen sääntöjen mukaan. Heti välikohtauksen jälkeen kontaktin saaminen Bouananeen oli haastavaa, Gummerus muotoilee.

En kokenut uhkaa hänen puoleltaan. Vankilan turvajärjestelyt olivat tietenkin sellaiset, ettei hänellä olisi ollut mahdollisuutta tehdä minulle mitään.

Gummerus ei ihmettele sitä, että hänen ja Bouananen näkemykset rikosten luonteesta riitelivät keskenään.

Bouanane näki itsensä terroristina. Tämä näkemys ei mielestäni täytä rikoslain määritelmää siitä, minkälainen on terroristinen rikos, Gummerus selvittää.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Bouananen elinkautiseen vankeuteen terroriteoista. Gummeruksella on elokuun loppuun saakka aikaa valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Henkirikoslajia pohdin vielä. Terroristinen tarkoitus on kuitenkin valittamisen pääsyy.

Gummerus näkee hovioikeuden ratkaisun tärkeänä, sillä terrorismilainsäädäntöä sovellettiin Bouananen kohdalla ensimmäistä kertaa Suomessa tapahtuneisiin rikoksiin.

Meillä on ollut joukkosurmia ennenkin, esimerkiksi ostoskeskuksissa ja kouluissa, mutta niiden kohdalla ei ole manifestistakaan huolimatta puhuttu terrorismista.

Mikä on lain mukaan terrorismia ja onko henkilön etnisellä taustalla vaikutusta tulkintaan? Näihin kysymyksiin Gummerus tahtoo vastauksen hovioikeudelta.

asianajaja

Kuka

Puolustusasianajaja

Varatuomari Kaarle Gummerus on syntynyt vuonna 1964.

Kolmannen polven asianajaja. Luotsaa isoisänsä perustamaa asianajotoimistoa Tampereella.

Hoitaa enimmäkseen rikosjuttuja puolustajan roolissa.

Pitää Turun puukotusjutussa oikeudellisesti kiinnostavana terrorismimääritelmää ja näytöllisesti sitä, miten paljon virhehavaintoja rikosten todistajat tekevät tahtomattaan stressitilanteessa.

Tunnettuja juttuja: irakilaiskaksosten terrorismisyytökset, Seinäjoen teinimurha, Aarnio-jutussa vuotajana toimineen prostituoidun "Saaran" tapaus ja Tampere United -urheiluseuran rahanpesujuttu.

SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »

FINGERPORI

Fingerpori