SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Keskipohjanmaa+ | pe 13.7.2018 klo 08:30

Maija Salmen kolumni: Rescue-koirien riskejä liioitellaan

Aika ajoin mediassa törmää uutisiin, joissa kirjoitetaan ulkomailta adoptoitujen rescue-koirien vaaroista,

Viime aikoina suurin huolenaihe vaikuttaa olleen antibioottiresistentit bakteerit. Ylen hieman alle kuukausi sitten (16.6.2018) julkaistussa rescue-koiria käsittelevässä jutussa Helsingin yliopistollisen pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson ilmaisee huolensa asiasta.

Ylen uutisessa kerrotaan, että Helsingin yliopiston marraskuussa julkaiseman tilaston mukaan suomalaiskoirilla suoliston ESBL-bakteerien esiintyvyys oli nelinkertaistunut vuodessa. Jutun mukaan syy piilee rescue-koirien lisääntyneessä maahantuonnissa.

On hyvä, että antibioottiresistenssistä puhutaan.

Sen sijaan on väärin, että se on mediassa leimattu pelkästään rescue-koiria vaivaavaksi ongelmaksi. Riski koskee yhtä paljon suomalaisia koiria, jotka matkustavat omistajiensa mukana ulkomaille. Mahdollisesti jopa enemmän, sillä Euroopan sisällä schengen-alueella matkustavien lemmikkikoirien paperit tarkistetaan lentokentällä harvoin.

Tästä minulla on omakohtaista kokemusta kahdeksan vuotta Espanjan ja Suomen väliä koirineni kulkeneena. Koirieni papereita ei tarkastettu koskaan. Käytännössä olisin siis voinut matkustaa eläinten kanssa, joiden terveystiedot eivät ole kunnossa.

Rekisteröityjen rescue-yhdistysten toiminta taas on erittäin tarkkaan säädeltyä. Rescue-yhdistyksen kautta otettu koira rokotetaan, madotetaan ja tutkitaan läpikotaisin ennen kuin se lähetetään Suomeen. Lisäksi koirat rekisteröidään Eviran Traces-järjestelmään.

Rescue-koirat eivät ole Suomessa myöskään uusi ilmiö. Siksi mahdollisten uhkakuvien olisi jo pitänyt toteutua.

Ihmetyksen vallassa olen seurannut myös Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn lausuntoja rescue-koiriin liittyen.

Ylen jutussa yhdistyksen edustaja ilmaisee huolensa siitä, että rescue-koirien suosion vuoksi hylätyt suomalaiset koirat eivät mene ns. kaupaksi. Jutussa kerrotaan, että pienille koirille riittää ottajia, mutta suurille ei.

Sama tilanne on ulkomaalaisten koirien kanssa. Söpölle pikkukoiralle löytyy omistaja, oli koira sitten espanjalainen, virolainen tai suomalainen. Epäilen, että suurin osa hylätyistä suomalaiskoirista ei ole roduiltaan niitä helpoimpia pieniä perhekoiria.

Lausunto on kummallinen myös siksi, että Hesyn nettisivuilla kotia etsiviä koiria on kokonaiset kaksi. Todellinen luku saattaa tosin olla suurempi, sillä kaikkia koiria ei laiteta nettiin.

Espanjalaisilla tarhoilla kotia odottaa kuitenkin yli satakertainen määrä. Siksi ajatus siitä, että rescue-koirien lisääntyminen Suomessa olisi pois suomalaisilta koirilta, on hullunkurinen. Suomessa lemmikkien hylkääminen ei ole niin suuri ongelma, että hylättyjä kotimaisia kodittomia koiria riittäisi edes adoptoitavaksi kaikille halukkaille.

Maija Salmi

Kirjoittaja on lännen median toimittaja.

SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »

FINGERPORI

Fingerpori