SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Keskipohjanmaa+ | to 12.7.2018 klo 09:30

Pääkirjoitus 12.7: Miksei simppu kelpaa pannulle?

Kala kuin kala, oli se sitten pyydetty Suomen merialueelta tai makeavetisestä järvestä.

Ravintotieteilijät eivät lakkaa hämmästelemästä, miksi me suomalaiset ylenkatsomme isoa joukkoa terveellisiä kalalajeja. Vai onko joku nähnyt isäntäperheet tarjoavan vierailleen simppu- tai särkikeittoa?

Kala on erinomainen proteiinin lähde. Sen lisäksi valtaosa Suomen järvissä, joissa ja merialueella uivista kaloista sisältää sitä meille ihmisille terveellisempää pehmeää rasvaa. Toiset enemmän, toiset vähemmän.

Viime vuonna EU:n lainsäädäntö muuttui niin, että ötökät, hyönteiset ja madot ovat nyt hyväksyttyjä ravintoaineita. Hyönteiset eivät perinteisesti ole kuuluneet eurooppalaiseen ruokakulttuuriin, siksi niitä on karsastettu ja ne ovat tuntuneet ällöttäviltä. Lyhyessä ajassa ötökkäravinto on kuitenkin löytämässä oman käyttäjäkuntansa myös Suomessa. Mm. Toholammilla sirkoista valmistetaan jo proteiinipatukoita.

Joensuun yliopiston ravitsemustieteiden professori Atte von Wright ihmetteli jo vuosia sitten, miksi hyönteiset ovat niin paljon suositumpia proteiinin lähteitä kun Suomen järvissä uiskentelevat kalat.

Kysyntä määrää tarjonnan ja siinä ennakkoluuloilla on merkittävä osuus. Miksi me suomalaiset olemme ottaneet härkäpavut, nyhtökauran ja sirkoista valmistetut proteiinit ennakkoluulottomasti vastaan? Millä perusteella karsastamme ravintopitoisia villikaloja mm. lahnaa ja särkeä. On jo merkkejä, että harvinaisemmista kalalajeista särki on pikkuhiljaa päätymässä sekä pannulle, että kalasäilykkeeksi.

Yksi syy särkikalojen heikkoon suosioon on meidän kuluttajien mukavuudenhalu. Harva kiistää ahvenen erinomaisen maun mutta sen käyttö ruokakalana tyssää teräviin ja runsaisiin ruotoihin. Sama ruoto-ongelma on myös hauella. Kuluttajan ennakkoluulot voisivat hälvetä jos näistä ns roskakaloista onnistuttaisiin valmistamaan kalapuikkoja.

Kalaa suositellaan syötäväksi monipuolisesti. Järvikalan tiedetään olevan aivan yhtä terveellistä kuin Norjasta lohenkasvatusaltailta tuleva kassilohi. Kevään ja syksyn viileistä vesistä pyydetyssä kalassa ei ole niitä kuuluisia "hajuhaittojakaan". Tämä on syy miksi särkeä ja muikkua säilykkeeksi jalostavat yritykset hankkivat kalat alku- ja myöhäiskesän vesiltä.

Särkikalojen pyytäminen ravinnoksi olisi myös ekoteko. Tutkimusten mukaan särkikalojen kalastus estää järvien rehevöitymistä.

Kauko Palola

SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »

FINGERPORI

Fingerpori