SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Keskipohjanmaa+ | to 12.7.2018 klo 10:30

Kavalkadissa katsotaan 1800-luvulle: lukkaritkin olivat musiikin suurlähettiläitä

Inkeri Tuikka

Konsta Jylhän isoisä muistetaan taitavana pelimannina ja hääsoittajana. Jaakko Heikinpoika Jylhä (s.1836) taisi niin sottiisit kuin purppurit. Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt hänen vaikutuksensa kirkkomusiikin saralla. Jylhä toimi maallikkokanttorina, esilaulajana ja säesti harmonilla virsiä. Muun muassa hänen elämästään kuullaan lisää Kaustisen kansanmusiikkijuhlien tämänvuotisessa kavalkadissa.

Kavalkadin nimi on Kolme kanttoria. Siinä luodaan katsaus kirkkomusiikin ja kansanmusiikin varhaisiin yhteyksiin Kaustisen alueella. Pääpaino on 1800-luvussa, mutta myös 1700-luvun tapahtumia sivutaan.

– Kaustisella kansanmusiikin ja kansantanssin vahva asema perustui myös sallivuuteen kirkon taholta, toteaa Mauno Järvelä, joka työstää kavalkadia yhdessä Antti Huntuksen kanssa.

– Kerrotaan, että Kaustisen kappalainen Isak Hedberg aikanaan opetti seurakuntalaisille purppuria.

Kavalkadin nimeksi sopisi Antti Huntuksen mukaan myös Kolme lukkaria.

– Meillä on usein ajateltu, että pelimannit ovat musiikin suurlähettiläitä, mutta myös lukkarit ovat olleen musiikillisesti todella tärkeitä.

Lukkareiden rooli on ollut moninainen.

– Esilaulajina he ovat huolehtineet, että kansalta sujuu virrenveisuu, mutta he ovat myös esimerkiksi olleet kirkon yleismiehiä, jakaneet postia ja antaneet rokotteita, Huntus selventää.

Virsien opettaminen on myös kuulunut toimenkuvaan.

– Vuoden 1701 virsikirjoja on ollut vain vähän, ja niissä on ollut paljon virheitä, Huntus kertoo.

Virsiä on säestetty uruilla, harmonilla tai jopa viululla.

Mauno Järvelä paljastaa, ettei luvassa ole ”komeljanttarikavalkadia” vaan viime vuoden tapaan tarinallisesti juonnettu konsertti. Dramaturginen puoli on nyt tauolla.

Kavalkadin kokoaminen on vaatinut paljon taustatyötä. Yhtenä asiantuntijana on toiminut teologian tohtori Hannu Vapaavuori, Kaustisen kamarimusiikkiviikon nykyinen johtaja. Hänen vuonna 1997 julkaistu väitöskirjansa käsittelee virsilaulua ja kansallista kulttuuri-identiteettiä.

– Nykymuotoisia kavalkadeja voisi kutsua jopa pedagogisiksi konserteiksi. Niiden avulla halutaan kertoa, miksi kaustislainen viulunsoitto on niin merkityksellistä, ja mitä kaikkea historiaa siihen kytkeytyy, Antti Huntus valottaa.

Aihe on ajankohtainen, sillä Suomi on ehdottanut, että kaustislainen viulunsoittoperinne lisättäisiin vuonna 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

– Muun muassa tämän Unesco-prosessin takia taaksepäin katsominen sekä syiden ja seurausten ja syntyreittien pohtiminen on ollut tosi tärkeää.

SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »

FINGERPORI

Fingerpori