keskiviikko 19.9.2018 | 02:34
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Budjettiriihestä rahaa Länsi-Suomen susikannan hoitosuunnitelman hoitoon – Pantasusien määrä kasvaa

Kalajokilaakso+ | ma 3.9.2018 klo 15:00

Minna Mustonen

Budjettiriihessä on sovittu maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän esityksestä Luonnonvarakeskukselle suunnattavasta 300 000 euron lisärahasta. Lisärahalla mahdollistetaan Länsi-Suomessa liikkuvien susien pannoittaminen ja uuden kenttähenkilön palkkaaminen alueen susikannan seurantaan. Vastaavasta susiyhdyshenkilöstä eli niin kutsutusta susikoordinaattorista on ollut Lounais-Suomessa suuri hyöty.

–Susien pannoittamisella saadaan tietoa laumojen liikkeistä, ja näin voidaan ehkäistä muun muassa metsästyskoiravahinkoja. Pannoittamiseen tarvitaan kuitenkin metsästysoikeuden haltijan lupa, joten pannoituksia voidaan tehdä vain niillä alueilla, joilla metsästysseuroilla ja maanomistajilla on siihen tahtoa. Tämä vaatii yhteistyötä, sanoo neuvottelevan virkamies Sami Niemi.

Nyt budjetoitu määräraha on tuplasti enemmän, kuin aiemmin susien pannoitukseen käytetty raha.

– Pannoituksen lisäksi erittäin suuressa roolissa on myös DNA-näytteiden keruu, arvioi virkamies.

Rannikko-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan alueella oli viime laskennan mukaan 11 susilaumaa. Alueen susitiheys on muuttunut muuta maata enemmän. Aiemmin susien reviirit olivat lähinnä Itä-Suomessa, nykyään painottuneet Länsi-Suomeen.

– Syynä susikantojen muutokseen on alueen hirvitiheys. Viime petolaskennassa maaliskuussa oli mukana koko susilauma, nyt aika on muuttunut ja silloiset pennut ovat omista laumoistaan lähteneet, perustamaan omia laumoja, kertoo Niemi.

Vahinkoperusteisille poikkeusluville ei tänä vuonna aseteta ylärajaa. Susi, kuten muutkin suurpedot, on Suomessa rauhoitettu laji, jonka metsästys on mahdollista vain poikkeusluvan nojalla. Susien metsästykseen poikkeuslupia myönnetään vain vahinko- ja turvallisuusperusteisesti. Karhun ja ilveksen kohdalla poikkeuslupia voidaan sen sijaan niiden runsaslukuisuuden vuoksi myöntää myös kannanhoidollisessa tarkoituksessa ja siinä ylärajan asettaminen on välttämätöntä. Karhun ja ilveksenkään kohdalla vahinko- ja turvallisuusperusteisille poikkeusluville ei aseteta ylärajaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt lisäksi suden hoitosuunnitelman päivittämiseen tähtäävän laajapohjaisen hankkeen, jonka ohjausryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön edustajien ohella ympäristöministeriön, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen metsästäjäliiton ja MTK:n edustajat sekä asiantuntijat Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen riistakeskuksesta.

Hankkeen valmisteluryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Luonto-Liiton, Metsähallituksen, MTK:n, Paliskuntain yhdistyksen, Poliisihallituksen, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Kennelliiton, Suomen metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen edustajat. Valmisteluryhmän tehtävänä on tehdä ohjausryhmälle esityksiä jo hankkeen kuluessa tehtävistä kokeiluista sekä muutoksista ja lisäyksistä voimassa olevaan hoitosuunnitelmaan. Uusi hoitosuunnitelma on tarkoitus vahvistaa keväällä 2019.

Laajapohjaisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa luottamusta susikannan hoitoon, säätelyyn ja seurantaan. Yhteistyön toivotaan tuottavan uusia ideoita myös siihen, miten suden aiheuttamia haittoja voidaan rajoittaa ja miten asukkaiden turvallisuuden tunnetta susien esiintymisalueilla voidaan lisätä.

Fingerpori