Suomen sateet selittävät vain pienen osan tulevista hintapaineista. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet maailmanmarkkinoilla rajusti kesä- heinäkuun aikana. Ne lähentelevät jo viiden vuoden takaisia ennätyslukuja. Yhdysvaltoja koetelleet helteet ovat kuivattaneet pellot, tuhonneet satoa ja nostaneet viljojen hintoja raaka-ainepörsseissä. Maissin hinta kallistui yli 50 prosenttia reilun kuukauden aikana.

Euroopan sateet sekä Venäjän ja Ukrainan kuivuus vahvistavat kehitystä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO varoitti äskettäin, että maailmaa saattaa kohdata samanlainen kriisi kuin 2008. Silloin hintojen nousu aiheutti vakavia levottomuuksia kaikkein köyhimmissä maissa, joissa ihmisten tuloista pääosa menee ruuan hankintaan.

Yhdysvaltain maissipula ei ole pelkästään kuivuuden seurausta. Noin 40 prosenttia maissisadosta menee liikenteen biopolttoaineeksi. Katovuosi on synnyttänyt vaatimuksia polttoaineen valmistuksen keskeyttämisestä: maissia on toimitettava eläinten rehuksi ja lihana ihmisten ravinnoksi.

Hintojen nousu vaikuttaa myös Suomeen. Tuottajat joutuvat ostamaan yhä kalliimpaa rehua, mikä ennen pitkää vaikuttaa lihan ja maitotuotteiden hintaan. Jos tuottajahinnat eivät nouse kustannuksia vastaavasti, vaikeuksiin joutuneiden tilojen määrä kasvaa. Kun tähän yhdistetään tukien leikkaus, tilojen pudotuspeli kiihtyy.

Loputtomasti näin ei voi jatkua. Rajujen sääilmiöiden uhka ja suurten tuottajamaiden mahdolliset vientirajoitukset pakottavat pitämään huolta omavaraisuudesta. Vaihtoehtona on jättäytyminen täysin ulkomaisten hintaheilahteluiden armoille.

Arto Hietalahti