Enroth saattaa olla oikeassa, mutta pietarsaarelaisten poliitikoiden kunniaksi on sanottava, että he eivät ole valmiita ”myymään” aluesairaalaansa helpolla. Aluesairaala on Pietarsaaren seudulle merkittävä palvelujen ja työpaikkojen tarjoaja. Perinteisistä naistyöpaikoista on usein teollisuuspaikkakunnilla pulaa.

Oman reviirin puolustaminen näyttää olevan monille kruunupyyläisille tuntematon näkökulma – ainakin kuntareformin ympärillä käydyn keskustelun perusteella.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka hanakasti pietarsaarelaiset puolustavat kaupunkinsa nimeä, jos kuntauudistuksessa edetään niin pitkälle.

Nyt näyttää siltä, että historialliset näkökulmat puoltavat Pedersören valintaa uuden kaupungin ruotsinkieliseksi nimeksi.

Pedersöre satamapaikkoineen on todella vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti Mustasaareen ja Pedersöreen. Pedersören alueet ulottuivat jopa naapurimaiden rajoille saakka.

Jakobstad on historian valossa uusi tulokas. Kuningatar Kristiina antoi kreivi Jakob De la Gardielle luvan perustaa uuden kaupungin perustamiseen Pedersören pitäjän alueelle ”vasta” vuonna 1652.

Suomenkielisen nimen valinnasta ei synny erimielisyyttä, sillä Pietarsaarella ja Pedersörellä on sama kantasana. Professori Lars Huldénin mukaan Pietarsaari ja Pedersöre- nimien alkumuoto on muinaissuomen Petrasaari tai Pedhrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.

Kahta nimeä ei välttämättä edes tarvittaisi, koska Pedersöre toimii molemmilla kielillä. Niin se toimii nykyisinkin. Suomenkielisestä Pietarsaaren maalaiskunnan nimestä luovuttiin reilut kaksikymmentä vuotta sitten.

Vaikka Laiska-Jaakko menettäisi nimikkokaupunkinsa, hänen nimensä elää muissa yhteyksissä, kuten huomenna alkavilla kaupunkifestivaaleilla.

Kirjoittaja on Keskipohjanmaan uutistoimittaja