Vastaus: Niissä kaikissa on tehty viime vuosina taloudellisesti ja inhimillisesti katsoen merkittäviä henkilöstöhallinnollisia virheitä, joiden rahallisetkin kustannukset ovat olleet yhteen laskien satoja tuhansia euroja.

Viimeisin osaamattomuudesta tai jostain muusta syystä johtuva virhe on korjattu korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka kumosi keskussairaalan vajaat neljä vuotta sitten toteuttaman hoitajan irtisanomisen. Kho toteaa irtosanomisen laittomaksi ja irtisanotun työsuhteen jatkuvan.

Keskussairaala ei jostain syystä kuullut, halunnut tai ymmärtänyt prosessin aikana hoitajaa ja ilmoitti irtisanomisesta tekstiviestillä. Aivan totta tekstiviestillä. Palloilu-urheilussa seurat ovat joskus kertoneet valmentajaratkaisuistaan tekstiviesteillä, mutta että julkisen sektorin työnantaja tekee sen, on käsittämätöntä.

Kho:n päätös voisi tarkoittaa, että keskussairaala joutuisi maksamaan hoitajalle kolmen ja puolen vuoden palkan. Lasku olisi voinut nousta sosiaalikuluineen, mitkä työnantajan on maksettava, lähelle 200000 euroa. Rahalliset korvaukset jäänevät kuitenkin kymmeniin tuhansiin, kun hoitaja ”kelpasi” potkujen jälkeen toisen saman alan työnantajan palvelukseen.

Ottamatta kantaa syvemmälle irtisanomisen syihin, voi todetta, että ylimielisyys ja omavaltaisuus on paha tauti.

Hoitajan ja hänen perheensä kannalta tässä tapauksessa oli ja on kyse inhimillisestä kärsimysnäytelmästä. Julkisesta teloituksesta, kuten eräs jyrän alle jäänyt sanoo. Erotetun leima tahtoo pysyä, vaikka oikeus toisin määrää. Ja kuten lähes aina, työnantaja ei myönnä mokanneensa. Ylimmän tuomioistuimen ratkaisua ei sentään ruveta leimaamaan vain ”jonkun mielipiteeksi” Jussi Halla-ahon tapaan, ei ainakaan julkisesti.

Mikä näissä kuntayhtymissä, -yhtiöissä ja- yhteisöissä on oikein vikana? Tietysti voidaan vedota yksittäistapauksiin, mutta ehkä enemmän pitäisi pohtia mikä on niiden hallinto- ja toimintakulttuuri. Näyttää siltä, että ne elävät omaa elämäänsä piittaamatta ulkomaailmasta ja niitäkin koskevista säännöksistä ja toimintatavoista.

Keskussairaalassa luulisi olevan tai paremminkin pitäisi olla osaamista hoitaa myös henkilöstöhallinnon ikäviä asioita kuten irtisanomisia. Niiden luulisi tuntevan ja osaavan tessit ja vessit, joissa määritellään työsuhteen purkamisen edellytykset ja tavat.

Oma lukunsa on korvausvastuu. Kuittaako työnantaja virheet ja maksaa korvaukset vai kuka? Vastaus: loppupelissä veronmaksajat.

Jouko Pensaari

jouko.pensaari@kokkolalehti.fi