Pysyvää helpotusta vaalitulos ei sentään tuonut velkakriisiin. Espanjan – taloudessa Kreikkaa paljon tärkeämmän maan – lainakorot nousivat jälleen.

Ranskan vaaleissa juhli elvyttävämpiä otteita luvanneen presidentti Francois Hollanden sosialistipuolue. Sen asema on nyt vankempi kuin koskaan ennen.

Hollanden vaalilupaukset joutuvat pian suurennuslasin alle. Presidenttikampanjassaan hän vaati EU:n talouskuripykälään sellaista korjausta, että unionin on panostettava talouskasvuun.

Talouskasvu kelpaa taatusti kaikille muillekin, kunhan se toteutuu velkaantumisriskiä kasvattamatta. Hollanden muutkin tavoitteet ovat suuren yleisön mieleen. Hollande on luvannut tasapainottaa Ranskan budjetin viidessä vuodessa verottamalla rikkaita, mutta sosiaalietuuksista tinkimättä. Eläkeiän hän aikoo palauttaa 60 vuoteen ja kasvattaa julkista sektoria muun muassa perustamalla kymmeniä tuhansia opettajan virkoja.

Jos tämän paketin täysimääräinen toteutus onnistuu, kaikkien muidenkin kannattaa ottaa mallia Ranskasta. Miksi kiusata ja köyhdyttää ihmisiä ankarilla leikkauksilla, jos talouden tasapainottaminen sujuu pehmeämmilläkin keinoilla? Yksi Hollanden keinoista on eurobondien käyttöönotto eli velkavastuiden siirtäminen euromaiden yhteiselle kontolle. Se kelpaa paremmin ranskalaisille kuin suomalaisille.

Ilmassa on avoimia epäilyjä siitä, että jotenkin Hollanden täytyy pyöristää lupauksiaan. Julkisen talouden kasvattaminen ja budjettivajeen kiinnikurominen ovat vaikeasti yhdistettävissä. Jos hänen ajatuksensa superrikkaiden – vuosittain miljoonatuloihin yltävien – ankarammasta verottamisesta kuitenkin toteutuisi ja auttaisi keräämään merkittävästi lisätuloja, se olisi vihdoin näyttö markkinavoimien selättämisestä.

Vaatimusta verotuksen kehittämisestä olisi tilaisuus soveltaa nopeasti Kreikassa, joka on nyt ulkoa ohjatun talouskurin testialuetta. Kreikan valtiovarainministeriön talousyksikön johtaja sanoi saksalaislehdessä (HS 9.6.), että maksamattomien verojen määrä on 15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, 40-45 miljardia euroa vuodessa. Virastonjohtajan mielestä Kreikka pelastuisi, jos menetyksistä saataisiin perityksi edes puolet.

Vaikka luvuissa olisi liioittelua, verotuksen kuntoon saaminen on Kreikalle välttämätöntä. Sekään ei silti vielä takaa mitään.

Arto Hietalahti