Viralliset työttömyysluvut laatii Tilastokeskus. Nykyisin ne ovat yleensä suhteellisen lähellä työvoimaviranomaisten lukuja. Tilastokeskuksen papereissa työttömiä oli huhtikuussa 226 000, ministeriön luvuissa 239 000.

Erot juontuvat erilaisista mittaamistavoista. Tilastokeskus kyselee kohderyhmältään päivittäin tilannetta. Ministeriön luvut ovat yhteenveto kuukauden viimeisen päivän tilanteesta.

Joskus on epäilty, että haastattelemalla saadut luvut kelpaavat Euroopassa virallisiksi työttömyysluvuiksi siksi, että ne ovat yleensä pienempiä kuin kortistojen perusteella kerätyt. Kreikka-kriisin aikana on opittu, ettei ainakaan kaikkien maiden tilastolukuja kannata pitää turhan sinisilmäisesti täytenä totuutena.

Omituisuus löytyy pelisäännöistäkin. Kansainvälisen määritelmän mukaan työlliseksi kelpaa henkilö, joka työskentelee edes yhden tunnin viikossa.

Miksi ihmeessä? Vaikka meilläkin toivotaan työaikoihin joustavuutta, tuskin näin joustava malli juolahtaisi kenenkään mieleen. Viikkourakka täyttyy henkilölle, joka piipahtaa kuutena päivänä kymmenen minuutin palkkatyörupeaman.

Päivänselvää on, etteivät tällaiset ääritapaukset voi olla yleisiä. Eri tavoin vajaatyöllistettyjä lukuihin voi kuitenkin mahtua paljonkin.

Tilastokeskuksen mittaama työllisten määrä nousi huhtikuussa viime vuodesta 9 000:lla. Ihan täyttä varmuutta suunnasta ei kuitenkaan ole, koska tutkimuksen virhemarginaali oli 31 000. Työllisyys siis parani tai huononi.

Työvoimaviranomaisten lukujen perusteella manner-Suomen paras työllisyystilanne on edelleen Pohjanmaalla, 5,9 prosenttia. Keski-Pohjanmaa on neljäntenä 8 prosentin työttömyydellä. Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste kohosi 10,3 prosenttiin.

Aivan koko totuus ei näistäkään luvuista paljastu. Iso joukko voi olla erilaisten aktivointitoimenpiteiden piirissä, kuten työvoimakoulutuksessa, palkkatuella sijoitettuna, omaehtoisen opiskelun tuella tai kuntouttavassa työvoimatoiminnassa. Ne kaikki ovat arvokkaita ja tärkeitä toimenpiteitä, mutta kaunistavat työttömyyden koko kuvaa.

Joka tapauksessa Suomen työttömyys- ja työllisyystilastot ovat keskenään hyvin vertailukelpoisia, koska ne laaditaan pysyvien sääntöjen mukaan.

Arto Hietalahti