Anitta Oertel

HAAPAJÄRVI

Marianne Tikkanen: Tähdet, tähdet. Ohjaus Marjo Lankinen. Koreografiat Iiro Heikkilä. Lavastus Juha Pieksämäki. Ensi-ilta Haapajärven kesäteatterissa 11.7. Siiponkosken kylä- ja jokikeskuksessa.

Tähdet, tähdet -musiikkinäytelmä kertoo Rauli Badding Somerjoen (194 -1987) elämästä, hänen lapsuudestaan viimeisiin hetkiin asti. Ujo ja nuori Rauli (Ami Kokkoniemi) lukee mieluimmin Aku Ankkoja, tekee lauluja ja laulaa ralleja isänsä (Jouni Brandt) tavoin. Raulista tulee Badding (Aleksi Lankinen) ystävänsä Rafen (Timo Kokkoniemi) yllytyksestä.

Näytelmästä käy ilmi, että keikoille ja sitä kautta kuuluisuuteen suomalaisen rockin uranuurtaja joutui tahtomattaan, vaikka suo oli hänen sielunmaisemansa. ”Mä meen suolle”, sanoo näytelmän Badding useita kertoja. Sinne häntä ei kuitenkaan päästetä. Hänen tiensä on kirjoitettu tähtiin ja se lopulta murtaa hänet.

Introssa, ehkä 1970-luvun puolessa välissä ilmestyneessä, komeilee isoin otsikoin Rauli Badding Somerjoki, hyvä, paha ja ruma. Fanit huutavat ja suutelevat hänen jalkojaan. Fanipostia hän ei jaksa avata. Onko hän paha tai ruma? Hyvä ainakin.

Aleksi Lankinen tulkitsee Rauli Badding Somerjoen tuntoja herkällä otteella. Hän laulaa ne laulut, jotka ovat jääneet elämään, ja sympaattinen orkesteri (Hannu Viitala, Eero Niemi ja Unto Laaksonen, äänentoisto Hannu Tikkanen) esittää ne aidosti. Kuullaan laulut Tähdet, tähdet, Laivat, Fiilaten ja höyläten, Bensaa suonissa ja paljon muuta.

Lankinen tekee Baddingille oikeutta 25 vuotta tämän kuoleman jälkeen. Mutta hän ei ole ruma. Ei sitä ollut oikea Raulikaan. Hänet vain tehtiin sellaiseksi. Pelkkä hyvä ei riitä, se ei myy. Lankinen on harjoitellut ja omaksunut Baddingin liikekielen uskottavasti. Lavalla luikertelee aidonoloinen Badding.

Haapajärven kesäteatteri on onnistunut erinomaisesti tässä pohjavireeltään haikeassa näytelmässä, josta ei puutu huumoriakaan. Se tuo esille 1970-lukua leimaavan naivin toivon ja vilpittömyyden. Huumoria tarjoillaan pienin maittavin maustein, Timo Kokkoniemi Esa Pulliaisena, jonka piipittävä ääni saa yleisön nauramaan, M.A. Nummista esittävä Tapio Renfors osuvine ”lookeineen” tai Anu Elovaaran hersyvä olemus emäntä Maija Haapasena.

Jouni Brandt on rohkea isä Gunnar Somerjokena ja isäntä Hannu Haapasena, Sanna Pirttiaho ilmaisuvoimainen Baddingin isosiskona ja fani Pirkettana. Hyviä ovat myös Ami Kokkoniemi ja Miro Kinnarinen, Sanna Järvenpää, Mikko Ojala, Niina Rajala, Silja Soininen ja hemaiseva Anita Parttimaa ehtolaiskurssin opettajattarena, Sanna Järvenpää Daaliana.

On miellyttää nähdä miten Haapajärven kesäteatteri käsittelee Rauli Badding Somerjoen elämää.

Isä näytti ennen kuolemaansa käsillään mitan nuorelle Raulille miten paljon hän tätä rakasti. Rauli antaa tämän isältään saamansa perinnön nuorelle Markolle, Pirketan pikkuveljelle (Ami Kokkoniemi), joka tekee lauluja ja soittaa bändissä.

– Näin hienolta se tuntuu, sanoo Badding.

Ympyrä sulkeutuu.