Vastaavasti heikkokuntoisimmat varusmiehet löytyvät Pohjois-Karjalasta, Keski-Suomesta ja Etelä-Savosta. Viimeksi mainittu maakunta pitää tässä tilastossa tylysti perää. Eteläsavolaisista nuorista seitsemän kymmenestä suorittaa asepalveluksen. Vastaavasti ”parhaimmissa” maakunnissa varusmiespalveluksen suorittavien prosentuaalinen osuus nuorten miesten ikäluokasta kohoaa yli kahdeksankymmenen prosentin. Eniten siviilipalveluksen valitsevia nuoria taas on prosentuaalisesti Keski-Suomen alueella.

Yleisimmät syyt varusmiespalveluksesta vapauttamiseen ovat mielenterveysongelmat sekä ylipaino. Se, että esimerkiksi Pohjois-Karjala ja muut itäiset maakunnat ovat tässäkin tilastossa korkealla, heijastuu yleisistä sosioekonomisista ongelmista. Näillä alueilla työttömyys, maaseudun autioituminen ja muut vastaavat tekijät vaikuttavat nuorten miesten psyykeen, mikä sitten johtaa myös asevelvollisuudesta kieltäytymiseen. Epävarma tulevaisuus heijastuu monien nuorten kohdalla myös yhä laajempaan päihteiden käyttöön, mikä on nähty Puolustusvoimissakin.

Suomessa on päinvastoin kuin monissa muissa Euroopan maissa edelleen voimassa yleinen asevelvollisuus. Sen myötä armeijan käy laskutavasta riippuen noin 70-77 prosenttia ikäluokista. Kun mukaan lasketaan myös naiset, kaikkien asepalveluksen suorittaneiden prosenttiosuus on 35-39 prosentin tienoilla.

Puolustusvoimissa on selvästi myös kiristetty seulaa, jolla siivilöidään varusmieskoulutukseen kelpaavia. Mielenterveysongelmista kärsivän tilanne ei ainakaan ilman erityistoimenpiteitä kohene initissä. Usein saattaa käydä juuri päinvastoin. Tiheämmän seulan tavoitteena on myös se, että asepalvelukseen saataisiin motivoituneita varusmiehiä. Puolustusvoimien koulutus myös kärsii, jos joka ikäluokassa liian moni keskeyttää eri syistä asepalveluksensa.

Viime talvena käytiin mittavaa keskustelua puolustusvoimien rakenneuudistuksesta ja varuskuntien mittavasta vähennysohjelmasta. Sen myötä monet maakunnat jäävät tulevaisuudessa kokonaan ilman varuskuntia. Niihin lukeutuvat muun muassa kolme pohjalaismaakuntaa, kun Etelä-Pohjanmaan alueelta lähtee Lentosotakoulu ja Vaasastakin viimeinenkin ”varuskunta” eli soittokunta.

Puolustusvoimien rakenneuudistuksen taustalla on suurimpana tekijänä ikäluokkien pienentyminen. Samoin asetekniikan kehittyminen merkitsee myös yhä kalliimpien ja monimutkaisempien ja vaativimpien asejärjestelmien hallintaa. Siksi sotilaskoulutusta halutaan keskittää yhä harvempiin varuskuntiin.

Suomi luottaa yleiseen asevelvollisuuteen päinvastoin kuin monet muut Länsi-Euroopan maat. Mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei Suomessa olekaan keskusteltu vakavasti. Tuskinpa se lähivuosinakaan tulee esille. Vaikka Eurooppa onkin muuttunut melkoisesti kylmän sodan ajoista nykypäivään, monille suomalaisille Nato-jäsenyys on kuitenkin mörkö. Ja yksi realiteetti on myös se, että Suomella on hyvin pitkä maaraja Venäjän kanssa. Ainakin siltä suunnalta on riittävän useasti ja selkeästi ilmoitettu hyvin viileä kanta naapurimaan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.