Onko minulla ylipäätään oikeutta vihata lähimmäistäni? Eikö ole ihmisyyden vastaista teeskennellä rakkautta, jos edellytyksiä ja olosuhteita aitoon rakkauteen ei ole?

Jeesus ei kehota meitä teeskentelemään. Hän ei myöskään kannusta alistumaan huonon kohtelun edessä eikä kärsimään hiljaa silloin kun omaa oikeusturvaa tai ihmisyyttä loukataan.

Meidän ei tule ruokkia meissä olevaa vihaa, eikä antaa sen muuttua tuhoaviksi teoiksi. Meidän ei tule peitellä

lähimmäisen vääriä tekoja, sillä tavoin ainoastaan sallimme vääryyden jatkua. Samalla estämme häntä kohtaamasta silmästä silmään sitä ongelmaa, jonka kanssa hän elää. Työyhteisössä oleva alkoholisti on tästä hyvä esimerkki. Hän tulee jatkuvasti töihin krapulassa tai humalassa, myöhästelee, laiminlyö tehtäviään. Mutta kaikki yhteisössä ovat hissun kissun, jotta eivät saisi asianosaisen vihaa niskoilleen taikka itselleen hankalan tyypin leimaa. Raitistunut alkoholisti voi kuitenkin jälkeenpäin todeta, että kunpa yhteisössä joku olisi aikaisemmin pysäyttänyt hänet ja asettanut hänet tosiasioiden eteen. Silloin olisi ollut pakko hakea apua, ja muutos olisi voinut tulla mahdolliseksi pikemmin.

Mitä me haluamme ihmisten tekevän meille? Haluammeko heidän olevan rehellisiä, vaikka se kävisi kuinka kipeää? Haluammeko heidän pitävän peiliä edessämme, jotta rehellisesti näkisimme sieltä oman kuvamme? Vai haluammeko heidän, oman mukavuutensa tähden, olevan hiljaa ja sivusta katsovan, kun liu’umme vaikeuksiemme kanssa yhä syvemmälle?

Yhteisöissämme on paljon ”tuo asia ei kuulu minulle” -asennetta. Hoitakoon joku toinen. Ihminen, joka nostaa asiat pöydälle, saa hankalan tyypin maineen. Mutta jonkun pitää se maine kestää, jotta tervehtyminen yhteisön ja yksilön kohdalla saisi toteutua.

Vihamiehen rakastaminen on ennen muuta rehellisyyttä itseä ja toista kohtaan. Se ei ole vaaleanpunaista romanttista rakkautta, vaan itsensä uhraavaa ristille naulittua rakkautta, joka vuotaa verta ja tekee kipeää. Sellainen rakkaus on vaikeaa. Jeesus itse antoi siitä mallin ja esimerkin, kun antoi itsensä uhriksi koko ihmiskunnan edestä. Meiltä ei vaadita samaa uhria. Mutta rakkauden käskyä toteuttaessaan tavallinen kristittykään ei pääse helpolla. Ihmiselle se on mahdotonta, mutta meidän on lupa pyytää Pyhän Hengen antamaa voimaa siihen.

Kirjoittaja on Kalajoen seurakunnan kappalainen.