Satu Grönroos: Lumen syli. Atena, 2012. 311 s.

Hanna-Riina Aho

Grönroosin Lumen syli on jaettu kahdenlaisiin kappaleisiin: Helmin tarinoihin ja Kaarinan tarinoihin. Molemmat etenevät tahollaan ja molemmille on tyypillistä pohtia syyllisyyttä ajatuksistaan ja teoistaan. Helmi ja Kaarina ovat molemmat isättömiä, Kaarinan isä on kaatunut ja Helmi isä on tuntematon. Molempien äidit ovat voimakastahtoisia naisia, jotka järjestävät asiat niin kuin parhainpäin taitavat ja uskovat onnistuvansa unohtamalla ja luovuttamalla.

Helmi ja Kaarina ovat tarinan kaksi keskushenkilöä, jotka muistuttavat toisiaan niin paljon, että voisivat olla toistensa heijastumia. Eri-ikäisiä mutta kohtaloiltaan samankaltaisia ihmisiä, joiden mielenjärkkyminen saa yhteiskunnan reagoimaan eritavalla. Vaikka molempia kohtaa menetys, jonka kokeminen saa heidät pois raiteiltaan, niin Kaarina saa hoitoa, koska on aikuinen mutta Helmiä uhkaa kasvatuslaitos. Molempien on vaikea luopua.

Tapahtumat sijoittuvat Suomeen, pieneen kaupunkiin, 1960-luvun lopulle. Helmin paras ystävä kuolee. Äiti on kertonut, että joulupukki on tuonut Helmin ja Helmin kaksosveljet mutta eräänä yönä heille tulee myös isoveli. Perhe kasvaa myös isoisän muutettua heille. Yksinhuoltaja äidillä onkin tekemistä saada rahat riittämään koko porukan tarpeisiin. Äiti jaksaa miten jaksaa, niin kauan kuin jaksaa. Helmiä äiti ei tunne eikä Helmin tunteita tai ajatuksia.

Kaarinasta Helmi löytää heti sukulaissielun ja rakastaa tätä ensimmäisestä koulupäivästä alkaen. Kaarina on naimisissa Anteron kanssa, mutta Antero tuntuu viihtyvän paremmin muualla kuin kotona. Teoksen lopussa selviää, mikä Anteron todellinen luonne on, mutta Kaarinalle se ei teoksen aikana selviä. Helmi näkee syvemmälle ja tunnistaa pahuuden.

Kaarina odottaa yllätyksekseen vauvaa, jota ei ensin tahdo.

Vaikka Kaarina ja Helmi ovat omassa elämässään ja kohtalossaan särkyviä, saa heidän tarinansa lukijan uskomaan siihen, kuinka rikkinäisenkin ihmisen voi pelastaa ja häntä auttaa aidon kohtaamisen kautta. Lämmin syli voi antaa lohtua ja tukea. Usko uuteen päivään ja luottamus omiin voimiin on mahdollista, vaikka ei unohtaisikaan.

Grönroosin kuvaus on hurmaavan tarkkaa. Teos on upea lukukokemus. Grönroos piirtää lukijan eteen kaikki ne mahdolliset kansakoulut, joissa tuona ajankohtana koulua käytiin ja kaikki ne työläiskorttelit, joissa tuona ajankohtana oli puulämmitys ja ulkohuussi.

Kaarinan ja Helmin tunteet kuvataan uskottavasti. Sijaisopettaja Venla Vaaksola on juuri niin pelottava kuin Tammelan kansakoulun sijaiset olivat omana kansakouluaikanani. Pelejä, joita pelataan, ovat Afrikan tähti ja Musta-Pekka. Lasten kirjoihin kuuluu tietysti Peppi. Eli ainakin niille lukijoille, jotka ovat matematiikan opinnot aloittaneet joukko-opilla riittää runsaasti samastuttavaa tässä kirjassa.

Satu Grönroos on vaasalainen toimittaja, joka syntynyt vuonna 1961. Hän on asunut lapsuutensa Jyväskylässä.