Uusia ja yllättäviä huolenaiheita ei ole putkahtanut esiin. Usko entistä turvallisempaan tulevaisuuteen on laskenut 27 prosentista 17 prosenttiin, mutta ei tämäkään tarkoita varsinaisesti pelkojen lisääntymistä. Vastaavasti aikaisempaa useammat uskovat tilanteen pysyvän ennallaan.

Niitä, jotka pelkäävät maailman menevän turvattomampaan suuntaan, on silti paljon. Nyt 42 prosenttia, edelliskerralla 41.

Ei ole yllätys, että talousaiheet ovat nousseet huolta-aiheuttavien asioiden listan kärkeen. Ymmärrettävästi kansalaisia huolestuttavat talouskriisin seuraukset. Miten yksittäisten euromaiden ahdinko ja ankarat säästötoimet vaikuttavat Suomen vientiin ja työpaikkoihin? Suomalaisten suorat vastuut euroalueen pelastusoperaatiossa ovat kasvaneet. Epävarmuutta saattaa lisätä sekin, että yhteisin uhrauksien rakennettujen vakausrahastojen riittävyydestä ja onnistumisesta ei ole vielä näyttöä.

Peräti 84 prosenttia arvioi Euroopan talouden näkymät eniten huolta aiheuttavaksi tekijäksi. Seuraavina listalla tulevat läheisesti tähän liittyvät huolet: työllisyystilanne Suomessa (75%), hyvinvointipalvelut Suomessa (75), rahoitusmarkkinoiden kriisi (74) ja Suomen talouden näkymät (72).

Vasta näiden takana nousevat esiin pelot perinteisistä fyysisistä uhista: kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, joukkotuhoaseiden leviäminen ja kansainvälinen terrorismi. Selvästi niiden takana ovat Lähi-idän tilanne (49), kehitys Venäjällä (47) ja Venäjän varustelumenojen kasvattaminen (40). Erikoista olisikin jos kansainvälisiin kriisipesäkkeisiin, aseellisiin selkkauksiin ja varsinaiseen sodanuhkaan liittyvät pelot menisivät yhdellä maailman rauhallisimmista kolkista taloudesta kumpuavien ajankohtaisten arkihuolien edelle.

Talouskriisin keskellä myös huoli luonnonvarojen riittävyydestä ja ilmastonmuutoksesta on laskenut.

Tärkein turvallisuutta lisäävä tekijä on suomalaisten mielestä sama kuin ennenkin: jäsenyys Euroopan Unionissa. Tämä usko on kuitenkin selvästi horjunut. Se on pudonnut 71 prosentista 53 prosenttiin. Luottamuksen voi ennakoida putoavan lisää, jos EU:n omat toimielimet jäävät sivustakatsojiksi, kun yksittäisten jäsenmaiden – Saksan ja Ranskan etunenässä – johtajat hoitavat eurokriisiä lähinnä oman maansa äänestäjiä miellyttääkseen.

Kyselyn yksi kummajainen on, että turvallisuuden uskotaan kasvavan, jos Suomi osallistuu EU:n yhteiseen puolustukseen. Silti liittoutumattomuus on ylivoimaisen enemmistön mielestä oikea lähtökohta (69%). Nato-jäsenyyden kannatus on edelleen laskenut, se on vain 20 prosenttia.

Kuin tämän vastavoimana sotilaallinen maanpuolustustahto on edelleen hyvin korkea (76%). Vakaana on pysynyt myös yleisen asevelvollisuuden kannatus. Ammattiarmeijaa kannattaa yhdeksän prosenttia.

Näiden lukujen perusteella on mahdoton kuvitella, että jokin poliittinen taho voisi salakuljettaa Suomen Naton jäseneksi.

Arto Hietalahti