Niin tarvitsee, jotta työmarkkinoilta lähivuosina poistuva väki saataisiin korvatuksi uudella ilman työllisyysasteen nousua. Ja tarvitsee enemmänkin, jos työpaikkojen määrä kasvaa nykyisestä. Erityisen tärkeää työpaikkojen täyttäminen olisi vielä siksi, ettei huoltosuhde pääsisi vääristymään kohtuuttomasti. Kun eläkeläisten määrä kasvaa, tarvitaan lisää aktiiviväestöä.

Väestön keskittymiskehitystä kuvaa se, että jos 2010-luvulla syntyisi raportin laskemat 83 000 lisätyöpaikkaa, niistä Uusimaa saisi 67 prosenttia eli 43 000. Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle riittäisi kummallekin 2 000.

Tilastokeskuksen kykyä laskea näköpiirissä olevia väestörakenteen muutoksia ei ole syytä epäillä. Eläkkeelle siirtymiset ja nuorten ikäluokkien koot ovat lähes annettuja asioita. Vain työurien voimakkaat pidennykset tai maahanmuuton yllättävä kasvu voisivat heilauttaa niitä merkittävästi. Ilman maahanmuuttoa työikäisten määrä vähenisi tällä vuosikymmenellä 240 000 henkilöllä. Se on kieltämättä huolestuttava näkymä.

Elävä elämä ei kuitenkaan mene niin tilkkusuoraan kuin tilastot näyttävät. Keskipohjalaiskunnat olisivat kuihtuneet paljon nykyistä pienemmiksi, jos kaikki 1970-luvun trendiennustukset olisivat käyneet toteen.

Maaseudun väestö on toki vähentynyt, mutta myös yritteliäisyys on monipuolistunut.

Väestökehityksen suuria linjoja on silti vaikea muuttaa. Kasvu on itseään ruokkiva ilmiö, niin myös kuihtuminen. Niiden hillitsemiseksi vaadittaisiin niin valtavan suurta poliittista yksimielisyyttä, ettei sellainen ole mahdollista, tuskin kovin mielekästäkään.

On uskottavaa, että yhä useammat nuoret aikuiset muuttavat suurimpien yliopistokaupunkien vaikutusalueelle. Sen myötä muuttuvat myös luontaisen väestönkasvun edellytykset. Syrjäisin maaseutu eläköityy, yliopistokaupunkien väestö kasvaa myös hedelmällisyysiässä olevien nuorten parien ansiosta.

Vastaansanomattomista kehitysnäkymistä huolimatta raportin keskeisin johtopäätös ihmetyttää. Mikä takaa, että nykyiset työpaikat tulevat täytettäviksi, ja että uusiakin syntyy kymmenin tuhansin? Ei mikään.

Juuri nyt muutamilla suurilla kasvupaikkakunnilla pähkäillään, mistä löytyy Nokia Siemens Networksiltä lähtemään joutuvalle 1 200 ammatti-ihmisille uusi työpaikka. Teknologiateollisuuden henkilöstö kasvaa ulkomailla ja vähenee Suomessa. Harva kansainvälistynyt pörssiyhtiö kasvattaa kotimaan henkilöstöään. Pääosa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin, mutta niidenkin näkymät ovat kiinni yleisestä talouskehityksestä.

On tietenkin oikein varautua tulevaan. Olisi saavutus, jos nykyistä työllisyysastetta kyettäisiin nostamaan ja sen myötä saamaan myös ”syrjäytymisen ytimeen” joutuneita nuoria koulutukseen ja työelämään.

Silti viesti 150 000 työntekijän tarpeesta on vain laskennallinen toive, jonka kyllä soisi toteutuvan, mutta joka voi osoittautua valitettavan epärealistiseksi.

Arto Hietalahti