Samana vuonna Stora Enso ryhtyi avaamaan ovia Pohjois-Amerikkaan. Se osti osti yhdysvaltalaisen Consolidated Papersin 4,9 miljardilla eurolla. Amerikasta pois lähtiessään metsäteollisuusjätti sai samasta yrityksestä enää alle kaksi miljardia euroa.

Fortum on sijoittanut Venäjälle 4-5 miljardia euroa eli enemmän kuin muut suomalaisyritykset yhteensä. Fortumin riskit ovat ennenkaikkea poliittisia. Uralille ja Pietarin lähistölle tehtyjen investointien merkitystä on mahdollista arvioida sitten, kun käsitys Venäjän lähivuosien kehityksen suunnasta selkeytyy.

Maailmalle laajentaneet suomalaisyritykset voisivat epäilemättä luetella pitkän listan myös hyvin onnistuneita projekteja. Riskinotto kuuluu kaiken yritystoiminnan luonteeseen. Myös valtion omistamilla yhtiöillä pitää olla oikeus hakea kasvua tai muuta hyötyä kansainvälisiltä markkinoilta. Veronmaksajien rahoilla operoivilla täytyy silti olla sijoituksista erityisen suuri vastuu. Fortumista valtio omistaa yli puolet.

Yllä olevat esimerkit eivät pyri ennakoimaan lainkaan sitä, miten Outokumpu onnistuu fuusiossaan saksalaisen Thyssen Krupin kanssa. Yhtiön teräsyksikkö liitetään esisopimuksen mukaan osaksi Outokumpua. Kaupan myötä Outokumpu kasvaa maailman suurimmaksi ruostumattoman teräksen valmistajaksi.

Kauppaa ei tehdä siksi, että teräksen valmistus olisi juuri tällä hetkellä erityisen kannattavaa. Päin vastoin, ala kärsii Euroopassa suuresta ylituotannosta. Myös Outokummun tulos on laahannut pitkään tappiolla.

Thyssen kaupoilla Outokumpu leikkaa kapasiteettia. Se sulkee kaksi saksalaista sulattoa viiden vuoden sisällä.

Ostosten hinta on kuitenkin korkea. Teräsyksikkö Inoxumista Outokumpu maksaa 2,7m miljardia euroa, josta miljardin käteisenä (Uusi Suomi 31.1.). Loppuhinta kuitataan osakkeilla. Outokumpu ottaa itselleen myös yhtiön velat ja eläkevastuut.

Kaupan jälkeen Thyssen Krupp omistaa Outokummusta 29,9 prosenttia. Valtion omistusosuus nykyisestä Outokummusta on 31 prosenttia.

Jotta kauppa osoittautuisi kannattavaksi, sen pitäisi vähentää ylitarjontaa ja tuoda lisää kysyntää muun muassa Tornion terästehtaan tuotannolle.

Kansainvälinen talouskehitys vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti niin kysyntään kuin siihen sidoksissa olevaan hintatasoonkin. Molempien pitää nousta, ennen kuin Outokumpu pääsee tienaamaan miljardeja takaisin.

Arto Hietalahti