Hyvinvointivaltion teema oli vahvasti esillä myös sosialidemokraatteja tämänkertaisten vaalien ensimmäisellä kierroksella edustaneen Paavo Lipposen puheissa. Äänestäjät eivät niistä piitanneet, vaan löivät tylyn sinetin demaripresidenttien kolme vuosikymmentä kestäneelle valtakaudelle.

Tätä taustaa vasten Virossa presidenttikautensa jäähyväisvierailulla eilen seuraajaehdokkaidensa linjauksiin puuttuneen Tarja Halosen kannanotot ovat erityisen kiinnostavia. Sen lisäksi, että hän antoi vahvaa sivustatukea Pekka Haaviston toiminnalle parisuhteensa esiintuomisessa, Halonen antoi selkeän sertifikaatin niin Haaviston kuin Sauli Niinistön sisäpoliittiselle ajattelulle. Presidentin mukaan kumpikin olisi jatkamassa hänen linjaansa hyvinvointivaltion puolustajana.

Kumpikaan ei pane pahakseen saamaansa tukea. Ei varsinkaan Niinistö, jonka talous- ja sosiaalipolitiikkaa Haaviston kampanjavankkureihin hypänneet aktiividemarit eivät suinkaan ole kiitelleet.

Pekka Haavistoa puoltavissa lausunnoissa on päinvastoin tehty eroa Niinistöön ja tätä rahoittaviin taustavoimiin, eikä vähiten niissä asioissa, jotka on tavattu liittää hyvinvointivaltion tai -yhteiskunnan säilyttämiseen.

Eilisellä kannanotollaan presidentti Halonen tuli katkaisseeksi poliittisen sidoksen hyvinvointivaltiomallin ja sitä pönkittäneen vasemmiston väliltä. Halosen mukaan hyvinvointivaltio ei ole kriisissä, vaikka sosialidemokraatit hävisivät vaalit. Hyvinvointivaltion idea on hänen mukaansa kansallinen eikä se ole sidoksissa mihinkään puolueeseen.

Presidentti Tarja Halosen linjanveto on monessa suhteessa merkittävä.

Poliittisesti se on hyvin rohkea. Voi vain kuvitella, kuinka linjaus olisi otettu vastaan vaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Ainakaan Paavo Lipposen ja vasemmistoliiton ehdokkaana kampanjoineen Paavo Arhinmäen tukijat eivät olisi sitä kiitelleet.

Aivan mahdoton tällainen kannanotto olisi ollut kuusi ja kaksitoista vuotta sitten. Se olisi vienyt pohjan Tarja Halosen omalta kampanjalta. Nyt sen voi tulkita tasaveroiseksi tueksi kummallekin tämänkertaisten vaalien ehdokkaalle.

Yhteiskunnallisesti presidentti Halosen kannanoton voi hyvinkin kyseenalaistaa. Vaikka hyvinvointivaltion idea ei kriisissä olisikaan, elävä elämä sitä aivan liian monessa tapauksessa on. Eri syistä pahoin voivia on jo nyt enemmän kuin hyvinvointivaltiossa koskaan pitäisi olla.

Oma lukunsa on myös hyvinvointivaltion taloudellinen pohja. Kreikka ei ole ainoa valtio, jossa se on pettämässä.

Lassi Jaakkola