Tiina Ruotsala

KAUSTINEN (KP)

Richard O´Brien: The Rocky Horror Show. Kaustisen musiikkilukio, ohjaus Fredi Tammela. Kenraali 8.4. Kaustinen-salissa.

Kaustisen musiikkilukion kevään musikaali The Rocky Horror Show on komeaa katsottavaa. Lavastus, puvustus, äänet, valot ja ylipäätään koko tekniikka luo loistavasti pienellä budjetilla upean kauhumiljöön.

Nuoret näyttelijät ja laulajat onnistuvat parhaiten shown komediaosuuksissa. Samuli Ala-Lahti Frank N. Furterina on vaikuttava komistus, joka komean lauluäänen lisäksi myös näyttelee vakuuttavasti nousten koko esityksen kuninkaalliseksi.

The Rocky Horror Show on kauhukomediaa, joka lajina on äärimmäisen vaikea tuoda näyttämölle. Musiikkilukiolla on aina tartuttu haasteisiin ja viety ne kunnialla läpi, niin kauhushowkin. Henkilökohtaisesti pidän tästä kevään teoksesta todella paljon. Se on osoitus sekä musiikkilukion ennakkoluulottomuudesta että nuoresta energiasta, joka pätevän ohjaajan Fredi Tammelan käsissä luovii läpi karikoiden komeaan lopputulokseen.

Sillä komea tämä Rocky Horros Show todella on.

Perjantain kenraalissa puheosuuksissa tekniikalla riitti vielä hieman parannettavaa, mutta Rasmus Tammikin ohjaama bändi soi kapellimestarinsa Sami Melasalmen otteessa iskevästi ihan menneiden vuosikymmenten soundilla. Volyymia ja voimaa riitti, mutta kertaakaan bändi ei jyrännyt laulajien päälle. Kun tähän lisätään vielä hienosti soiva kuoro, on lopputulema sellainen, että show kestää toisenkin katselukerran.

Musiikki on paikoin ratkiriemukasta ja niin ovat tapahtumatkin lavalla. Nuori viaton pari Janet Weiss, Josefiina Pajunen, ja Brad Majors, Ville Niemelä, eksyvät myrskyssä kartanoon, jota hallitsee transseksuaali Frank N. Furter. Luvissa on yö, jonka jälkeen mikään ei enää ole entisellään.

Josefiina Pajunen muuntuu näyttämöllä notkeasti viattomasta morsiamesta miehiä metsästäväksi vampiksi. Ville Niemelä sukkuloi kiitettävästi kilttinä sulhasena, joka hänkään ei osaa sanoa ei vieraan tarjoamalle lihalle.

Hyvin selviävät muutkin pääroolien esittäjät. Toni Keskinen Rockynä on vilpittömän ihastunut omaan kehoonsa, Heta Sammalistossa Magentana on särmää ja karismaa, Tuomo Leppiniemi Eddienä laulaa vakuuttavasti ja Hanna Koota Columbiana yllättää räväkässä soolossaan, eikä unohdeta Markus Kuneliusta, jonka Rif Raffissa on muhevasti hevimeininkiä.

Tunnelmaa keventää ja myös selventää kertojanelikko, Salla-Maria Kola, Annemari Kantola, Hanna-Mari Suojanen, Emmi Parhiala ja Juho Kauppinen.

Erityisesti joukkokohtauksissa on imua. Koreografiaan olisi voinut ottaa hieman enemmän liikettä ja vapautta. Tärkeintä ei ole se, että porukka liikkuu täsmälleen askeleiden mukaan,vaan enemmän musiikin ja fiiliksen innoittamana. Musikaalin teokset ovat tarttuvia ja meneviä, tätä olisi voinut käyttää enemmänkin hyödyksi.

Yksi shown huippuhetkistä koetaan jo ensimmäisellä puoliajalla. Frank N. Furterin sisääntulo on upeimpia, mitä koskaan olen Kaustinen-salissa nähnyt.

Ja mitkä korkkarit!

Kauhu ja kuolema sopivat hyvin oppilaitoksen kuin oppilaitoksen ohjelmistoon, mutta seksuaalisuus saa ainakin täällä Keski-Pohjanmaalla ennakkoluulot heräämään. Aivan turhaan.

Helsingin sibeliuslukiolaisten The Rocky Horror Show myi loppuun, ja samaa toivon kaustislaistenkin voimanponnistukselle. Tällaisista nuorista, jotka vuodesta toiseen jaksavat koulunkäynnin ohessa tuottaa näin hienoa koettavaa, kannattaa olla ylpeä.

Lisää kuvia kuvagalleriassa osoitteessa